Caset

1 Osallistujat

1.1 Kielletyt esineet

Onko sallittua käyttää sellaisia välineitä kuin jalkaproteesi, jalkatuki tai loukkaantuneen ranteen kipsisidos?

On tärkeää erottaa tuki- ja kangasmateriaalit niistä välineistä, joilla on mahdollisuus satuttaa tai vahingoittaa muita. Sen vuoksi kova kipsi ei olisi sallittu, mutta pehmustettu jalkatuki olisi.
Kyynärvarren tuen tapauksessa se ei saa antaa pelaajalle etua pallon kontrolloinnissa. Säännöt sallivat pelaajien käyttävän kompressiovarusteita loukkaantumisilta suojautumiseksi säännössä 4.5.3 kuvatulla tavalla.
(Sääntö 4.5.1, 4.5.3)

1.2 Kielletyt esineet

Saako pelaaja pitää sormessaan sormusta, joka todennäköisesti aiheuttaa vahinkoa?

Vahingoittumisriskin vuoksi pelaajan on poistettava sormus sormestaan tai teipattava se.
(Sääntö 4.5.1)

Miten päätuomarin pitäisi suhtautua siihen, että pelikapteeni jatkuvasti kyseenalaistaa hänen päätöksensä?

Mikäli käytös päätuomarin mielestä ylittää säännön 5.1.2 asettamat rajat, hänen on varoitettava pelikapteenia säännön 21.1 mukaisesti. Mikäli käyttös jatkuu samanlaisena, pelikapteenia on rangaistava punaisella kortilla räikeästä käytöksestä (piste ja syöttö vastapuolelle).
(Sääntö 5.1.2, 20.1, 20.2, 21.1, 21.2, 21.3.1, K.9)

1.4 Kapteeni VIDEO

Pelikapteeni pyysi päätuomaria tarkistamaan joukkueiden pelipaikat?
Onko tämä sallittua?

On. Joukkue ei kuitenkaan saa väärinkäyttää tätä oikeutta, ja on kiinnitettävä huomiota siihen, pyrkiikö joukkue viivyttämään peliä. Yksityiskohtaista tietoa annetaan ainoastaan pelikapteenin omasta joukkueesta. Vastapuolen pelipaikoista kerrotaan ainoastaan, ovatko ne oikeat vai ei. Mitään tietoa siitä, ketkä ovat etu- tai takapelaajia, ei anneta.
(Sääntö 5.1.2.2)

Ovatko tuomareiden päätökset lopullisia? Saako tuomari muuttaa päätöstään, jos joukkue protestoi?

Kyllä. Tuomari voi muuttaa päätöstään mikäli tulee tietoiseksi virheestään ennen seuraavaa syöttöä.
Toisaalta joukkueet eivät saa protestoida tuomarien normaaleja päätöksiä vastaan.
(Sääntö 5.1.2.1, 23.2.4)

1.6 Valmentajat VIDEO

Saavatko valmentajat puhutella verkkotuomaria ottelun aikana protestien tai hänen päätöstensä vuoksi?

Ainoastaan joukkueen pelikapteenilla on oikeus puhutella tuomareita ja pyytää selvityksiä. Valmentajalla ei ole siihen oikeutta.
(Sääntö 5.1.2, 5.2.3.4, 21.1, 21.2, 21.3)

1.7 Valmentajat

Voiko apuvalmentaja tai pelaaja painaa summeria aikalisää varten?

Voi, mutta päävalmentajan täytyy näyttää virallinen käsimerkki, myös silloin kun käytössä on tabletit.
(Sääntö 5.2.1, 5.2.3.3, 5.3.1)

1.8 Valmentajat VIDEO

Missä päävalmentaja voi liikkua ottelun aikana?

Päävalmentajalla ja ainoastaan päävalmentajalla on oikeus liikkua vapaa-alueella ottelun aikana iskurajan jatkeen ja lämmittelyalueen välillä siten, ettei hän häiritse peliä eikä rajatuomarin tai verkkotuomarin työtä.
(Sääntö 5.2.1, 5.2.3.1, 5.2.3.4)

1.9 Valmentajat

Jos valmentaja on loukkaantunut, voiko hän käyttää kainalosauvoja vapaa-alueella hoitaessaan tehtäväänsä ottelun aikana?

Kainalosauvojen avulla seisominen tai käveleminen ei ole kiellettyä.

1.10 Valmentajat VIDEO

Onko sallittua, että joukkueen valmentaja tai apuvalmentaja auttaa pelaajia lämmittelemään pallojen kanssa erätauoilla vapaa-alueella?

Ei. Näillä henkilöillä on oikeus siihen ainoastaan virallisessa lämmittelyssä ennen ottelua. Vain pelaajilla on oikeus lämmitellä erätaukojen aikana vapaa-alueella. Tuomareiden tulee ohjata valmentaja ja apuvalmentaja kohteliaasti palaamaan joukkueen vaihtopenkin luo.
(Sääntö 4.2.4, 5.3.1)

1.11 Valmentajat VIDEO

Saako kukaan joukkueen valmentajistosta tai huoltajistosta olla lämmittelyn aikana vastapuolen vapaa-alueella tai kentällä?

Yleinen periaate virallisen verkkolämmittelyn aikana on, että lämmittely voidaan suorittaa ainoastaan joukkueen OMALLA pelialueella. Pöytäkirjaan merkityt joukkueen toimihenkilöt saavat kuitenkin olla verkkopylväiden lähellä estämässä verkosta putoavaa palloa aiheuttamasta vaaratilannetta pelaajille, tai vastapuolen vapaa-alueella valvomassa omaa joukkuettaan. Tämä on sallittua ainoastaan valvonta- ja loukkaantumisten ehkäisyroolissa.
Mikäli joukkueet lämmittelevät erikseen (peräkkäin), niin verkolla lämmittelevä joukkue voi käyttää koko pelialuetta. Toinen joukkue voi silloin käyttää vapaa-aluetta oman kenttäpuolensa takana, kunhan ei häiritse verkolla olevaa joukkuetta.
(Sääntö Guidelines 4.1)

1.11.1 Valmentajat

Naisten MM-kisoissa havaittiin, että ylimääräinen apuvalmentaja/joukkueen toimitsija syötti palloa tietyille pelaajille kentällä lämmittelyn aikana. FIVB:n tekninen delegaatti pyysi tuomareita lopettamaan tämän toiminnan. Oliko se oikein?

Oikein toimittu.
Säännöt määräävät, että vain viisi penkillä olevaa toimihenkilöä saavat osallistua viralliseen lämmittelyyn. Ylimääräisillä henkilöillä, jotka eivät ole O2bis-ryhmässä tai muilla joukkueen toimihenkilöillä (esim. joukkueen manageri), ei ole oikeutta osallistua niin epäviralliseen kuin viralliseenkaan lämmittelyyn verkolla. Vain fysioterapeutti, mikäli hän ei ole viiden penkillä olevan toimihenkilön joukossa, saa avustaa lämmittelyssä, mutta vain virallisen (verkko-) lämmittelyn alkuun asti.
Tuomareiden tulee saattaa tällainen toiminta FIVB:n TD:n tietoon.
(Sääntö 4.1.1)

1.11.2 Valmentajat VIDEO

Joukkueen lämmitellessä pelialueella (ei verkolla) havaittiin, että ylimääräisiä valmentajia oli sijoittuneena mainospaneelien ulkopuolelle ja he aktiivisesti lämmittelivät kentällä olevien pelaajien kanssa (eivät esim. vain palauttaneet palloja). Onko tämä sallittua?

Tämä ei ole sallittua. Ainoastaan pöytäkirjaan merkityt henkilöt saavat astua pelikenttäalueelle (Field of Play). Ja ainoastaan nuo valmentajat saavat osallistua lämmittelyyn. Tässä tapauksessa ylimääräiset valmentajat selvästikin osallistuivat aktiivisesti joukkueen valmistautumiseen. Tuomareiden tulisi informoida asiasta FIVB:n TD:lle ja toiminta pitäisi lopettaa.
(Sääntö 4.2.2)

1.11.3 Valmentajat VIDEO

Valmentajien nähtiin syöttävän tai lyövän palloja vastustajan kenttäpuolella oman joukkueensa pelaajia kohti. Onko tämä sallittua?

Ei, tämä ei ole sallittua.
Pöytäkirjaan merkityt joukkueen toimihenkilöt saavat kuitenkin olla verkkopylväiden lähellä estämässä verkosta putoavaa palloa aiheuttamasta vaaratilannetta pelaajille. Vastustajan kenttäpuolella oleminen ja aktiivinen osallistuminen lämmittelyyn on kielletty.

1.12 Peliasu VIDEO

Miesten World Cupissa joukkueessa oli kaksi pelaajaa, joiden paidoissa oli numerot 21 ja 22. Onko tämä sallittua?

Tavallisissa otteluissa säännöt sallivat numerot 1-20.
Kuitenkin FIVB:n virallisissa ja aikuisten maailmatason kilpailuissa on sallittua käyttää numeroita, jotka ovat suurempia kuin 20. Kilpailusäännöissä säädetään pelaajien numeroiden yläraja.
(Sääntö 4.3.3)

Joukkueella oli kaksi liberoa. Molemmilla oli erilaiset peliasut, jotka olivat myös erilaiset kuin muulla joukkueella. Onko tämä sallittua?

Kyllä. Liberoiden peliasujen ei tarvitse olla keskenään samanlaiset. Itse asiassa tämä saattaa jopa edesauttaa katsojia ja TV kommentaattoreita ymmärtämään kunkin pelaajan rooli.
(Sääntö 19.2)

1.14 Peliasu VIDEO

Usealla joukkueen pelaajalla oli kompressiovarusteita. Jotkut näistä olivat valkoisia, toiset mustia.
Onko sallittua käyttää eri värisiä kompressiovarusteita?

FIVB:n virallisissa kilpailuissa näiden varusteiden täytyy olla saman värisiä kuin vastaava peliasun osa, mutta musta, valkoinen ja neutraali väri ovat hyväksyttäviä. Mikäli joukkueet käyttävät kompressiovarusteita, niiden täytyy olla väriltään ja muotoilultaan samanlaisia kaikilla pelaajilla.
FIVB:n virallisissa kilpailuissa tuomareiden täytyy valvoa tätä ja ilmoittaa kaikista rikkeistä FIVB:n tekniselle delegaatille, jolla on oikeus tehdä lopullinen päätös tässä asiassa.
Muissa kuin FIVB:n virallisissa kilpailuissa säännöt eivät sano mitään eri pelaajien kompressiovarusteiden värin yhdenmukaisuudesta.
(Sääntö 4.5.3)

Useilla joukkueen jäsenillä oli lämmittelyssä yllään muita vaatteita peliasunsa päällä tai sen sijaan. Koska pelinumerot eivät olleet näkyvillä, niin se esti tarkastamasta, oliko kentällä samat pelaajat kuin annetuissa ID-korteissa. Pitäisikö tämän olla sallittua?

Periaate on, että kaikkien pelaajien pitäisi olla peliasussaan siitä hetkestä alkaen, kun he astuvat kentälle lämmittelemään. Joissain huipputapahtumissa joukkueiden esittelyn hoitaa erityinen tiimi. Näissä tapauksissa säädökset saattavat olla erilaisia. Tuomareiden tulisi olla kunnolla informoituja tästä asiasta.

2 Pelimuoto

2.1 Sijoittumis- ja järjestysvirheet

Joukkueen passari pelipaikalla 1 seisoi selvästi pelipaikan 2 pelaajan etupuolella, mutta hyppäsi ilmaan juuri ennen syöttöhetkeä. Oliko joukkue sijoittunut oikein?

Virhe. Kun pelaaja hyppää ilmaan, hän säilyttää sen paikan, jossa hän viimeksi kosketti kenttää. Vaikka takapelaaja siis oli syöttöhetkellä ilmassa, paikka, jossa hän viimeksi kosketti kenttää, on merkitsevä.
(Sääntö 7.4, 7.4.2, 7.4.3, 7.5)

2.2 Sijoittumis- ja järjestysvirheet

Onko virhe, jos syöttöhetkellä pelaajan jalkaterä koskettaa vastapuolen kenttää?

Ei.
Tähän tilanteeseen tulisi suhtautua samoin kuin pelaajaan, joka koskettaa pallorallin aikana vastapuolen kenttää.
(Sääntö 1.3.3, 7.4)

2.3 Sijoittumis- ja järjestysvirheet

Joukkueelle annettiin väärää tietoa syöttövuorossa olevasta pelaajasta. Peli jatkui. Tämä väärä tieto havaittiin myöhemmin erässä.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Joukkueet pitää palauttaa mahdollisimman lähelle alkuperäistä järjestystä.
Pistetilanne palautetaan siihen tilanteeseen, jossa väärä tieto annettiin. Oikean syöttäjän annetaan syöttää. Annetut varoitukset ja sanktiot pytyvät kuitenkin voimassa.
Nämä tapahtumat merkitään pöytäkirjaan.

2.4 Sijoittumis- ja järjestysvirheet VIDEO

Joukkueet eivät olleet valmiina pelaamaan, koska viisi tai seitsemän pelaajaa oli kentällä, kun päätuomari oli valmis viheltämään syöttöluvan merkiksi.
Mitä olisi pitänyt tapahtua?

Päätuomarin pitäisi viheltää syöttöluvan merkiksi, kun hän on varma että joukkueet ovat valmiita pelaamaan ja syöttäjällä on pallo hallussaan. Joukkueella on aina oltava kuusi pelaajaa pelaamassa.
Koska päätuomari huomasi virheen ennen syöttölupavihellystä, hänen täytyy antaa viivytyssanktio virheen tehneelle joukkueelle. Seuraavaksi syöttävä joukkue riippuu viivytyssanktion laadusta.
Jos päätuomari kuitenkin viheltää syöttöluvan merkiksi kun joukkueella on viisi tai seitsemän pelaajaa kentällä, hänen täytyy pysäyttää palloralli välittömästi ja tuomita uusi pallo ilman mitään seuraamuksia.
Jos tilanne huomataan pallorallin jälkeen, pallo perutaan ja pelataan uudestaan ilman seuraamuksia.
Jos tilannetta ei huomata tai se huomataan vasta seuraavan pallorallin alettua, ei viidellä tai seitsemällä pelaajalla pelattua pallorallia voida enää pelata uudestaan.
(Sääntö 7.3.1, 7.5, 12.3)

2.5 Sijoittumis- ja järjestysvirheet

Väärän pelaajan suorittaman aloitussyötön jälkeen pallo meni ulos. Kun palloralli oli loppunut, kirjuri painoi summeria väärän syöttäjän merkiksi. Kuinka monta pistettä vastaanottava joukkue saa?

Vain yksi piste kuuluu antaa, väärän syöttäjän vuoksi, riippumatta siitä, kumpi joukkue 'voitti' pallorallin.
(Sääntö 7.7.1.1)

2.6 Sijoittumis- ja järjestysvirheet VIDEO

Onko virhe, jos kentällä olevan pelaajan jalkaterä koskettaa syöttöhetkellä vapaa-aluetta?

Kyllä, tämä on virhe, koska syöttöhetkellä pelaajien syöttäjää lukuun ottamatta on oltava omalla kentällään. Niin muodoin on virhe, jos kentällä oleva pelaaja koskettaa vapaa-aluetta syöttöhetkellä.
(Sääntö 7.4)

2.7 Sijoittumis- ja järjestysvirheet VIDEO2 VIDEO1

Syöttöhetkellä vastaanottavan joukkueen I-paikan pelaajan takimmaisen jalan kantapää oli samalla tasalla (keskirajaan nähden) kuin II-paikan pelaajan etummaisen jalan varpaiden kärki. Miten verkkotuomarin tulisi menetellä?

Verkkotuomarin ei pitäisi tehdä mitään. Tämä on sallittu sijoittuminen 2025-28-sääntöjen mukaisesti. Vastaanottava joukkue tekee sijoittumisvirheen, jos pelaajat eivät ole oikeilla paikoillaan aloitussyöttöhetkellä.
Tuomareiden kuuluu viheltää ainoastaan silloin, kun takarivin pelaaja on täysin vastaavan eturivin pelaajan etupuolella syöttöhetkellä. Lattiaa koskettavat jalkaterät määrittävät pelaajien sijainnin.
(Sääntö 1.3.3, 7.4.3.1)

2.8 Sijoittumis- ja järjestysvirheet VIDEO

Kahdessa eri tilanteessa päätuomari tuomitsi kahdesti sijoittumisvirheen syöttävälle joukkueelle pelipaikkojen V ja VI välillä. Miten päätuomarin tulisi soveltaa nykyisiä sääntöjä tässä tilanteessa?

Päätuomarin tulee antaa pelin jatkua.
Tämä on syöttävälle joukkueelle Sääntöjen 2025-28 mukainen sijoittuminen.
Huom: FIVB:n kongressin 2024 hyväksymä sääntömuutos ei koske syöttävää joukkuetta.
(Sääntö 1.3.3, 7.4, 7.4.3.2)

3 Pelitapahtumat

3.1 Pallon pelaaminen

Ensimmäisen kosketuksen jälkeen pallo meni antennin ulkopuolelta verkon toiselle puolelle. Passari juoksi pallon perään vastapuolen vapaa-alueelle ja yritti palauttaa pallon - mutta se meni vastapuolen kenttää ja verkkoa kohti vastustajan puolella.
Päätuomari vihelsi ja näytti 'pallo ulkona'.
Millä hetkellä pallo on 'ulkona'?

Tämä pallo meni 'ulos', kun se kokonaisuudessaan oli vapaa-alueen ulkopuolella vastapuolen kenttäpuolella (eli vastapuolen kentän yllä).
(Sääntö 10.1.2, 10.1.2.2)

3.2 Pallon pelaaminen

Voiko pelaaja laillisesti lyödä palloa alakautta kämmen ylöspäin käännettynä?

Kyllä voi.
Kosketus on tuomittava pallokontaktin laadun perusteella, eli onko se pehmeä tai kova kimmoke tai onko pallo kopattu ja/tai heitetty. Päätuomarin ei pitäisi tällaisessa tapauksessa viheltää liian hätäisesti, ellei hän varmasti näe palloa kopattavan ja/tai heitettävän.
(Sääntö 9.2.1, 9.2.2, 9.3.3, 9.3.4)

3.3 Pallon pelaaminen

Ensimmäisellä kosketuksella pallo pomppasi pelaajan käsivarresta toiseen ja siitä edelleen hänen rintakehäänsä, ilman että hän ehti reagoida tapahtumaan, eikä palloa kopattu eikä heitetty. Päätuomari antoi pallon jatkua. Toimiko hän oikein?

Tuomari oli oikeassa. 'Ensimmäisen kosketuksen' tilanteita, joissa peräkkäiset kosketukset ovat sallittuja, ovat:
1. Syötön vastaanotto
2. Hyökkäyksen puolustus (hyökkäys voi olla joko kova tai juju)
3. Oman torjujan jälkeinen kosketus
4. Vastapuolen torjunnasta kimmonneen pallon pelaaminen.
Pelaajalla on oikeus peräkkäisiin pallokontakteihin ensimmäisellä kosketuksella, kunhan hän tekee ainoastaan yhden suorituksen pelatakseen palloa. On kuitenkin mahdollista tuomita 'koppi' tai 'heitto' ensimmäisellä kosketuksella mikäli kaksi erillistä vaihetta (ensin pallon kiinni ottaminen ja sitten heitto) on erotettavissa.
(Sääntö 9.2.3.2, 14.2, Guidelines)

3.4 Pallon pelaaminen VIDEO

Torjuja 'ohjasi' pallon vastapuolen kenttään. Oliko toiminta oikein?

Tämä riippuu siitä, lyötiinkö palloa oikein vai oliko kyseessä koppi tai heitto. On sallittua torjua pallo ja suunnata se takaisin vastustajan kenttään. Koppi tai heitto on mahdollinen vaikka kyseessä olisikin torjuntasuoritus.
(Sääntö 9.2.2)

3.5 Pallon pelaaminen VIDEO

Hyökkääjä pelasi palloa kahden käden heiton kaltaisella liikkeellä.
Miten päätuomarin tulisi arvioida tällaista suoritusta?

Mikään ei estä pelaajaa tekemästä hyökkäystä kahdella kädellä. Palloa ei kuitenkaan saa ottaa kiinni ja heittää. Videon tapauksessa pallo koskettaa pelaajaan ensimmäisen kerran hänen päänsä takana ja irtoaa käsistä yli 50 cm myöhemmin. Tämä on KOPPI.
(Sääntö 9.2.2)

3.6 Pallon pelaaminen VIDEO2 VIDEO1

Pelaaja hyppäsi ilmaan mainospaneelien yli yrittäessään pelastaa palloa lähellä katsomoa omalla puolellaan verkkoa.
Kosketuksen jälkeen hän laskeutui katsomoon. Oliko tämä oikein?

Sallittu pelaaminen. Omalla kenttäpuolellaan vapaa-alueen (ja pelialueen) ulkopuolella pelaaja saa pelata palloa ja jopa ottaa tukea kanssapelaajasta tai mistä tahansa rakennelmasta ylettyäkseen palloon. Tähän sisältyy myös hänen oman puolensa vaihtopenkki, koska se on vapaa-alueen ulkopuolella. Vastaava toiminta toisella puolella verkkoa on kielletty.
(Sääntö 9, 9.1.3, 10.1.2)

3.7 Pallon pelaaminen VIDEO

Pallorallin aikana pelaaja haki palloa katsomosta. Juuri kun pelaaja oli lyömässä palloa, katsoja otti pallon kiinni. Valmentaja vaati pallon uusimista, koska katsoja esti peliä. Päätuomari kieltäytyi. Toimiko päätuomari oikein?

Kyllä. Pelaajalla on oikeus omalla puolellaan verkkoa yrittää tavoitella palloa katsomosta tai mistä tahansa pelialueen ulkopuolelta, mukaan lukien joukkueen penkki, katsomo jne.
Toisaalta, vaikka pelaajalla on etuoikeus palloon pelialueella, pelialueen ulkopuolella tällaista oikeutta ei ole.
(Sääntö 9, 9.1.3)

3.8 Pallon pelaaminen

Täytyykö päätuomarin viheltää käsittelyvirhe, jos pelaaja tekee näyttävän pelastuksen?

Tuomarin tulisi ottaa huomioon sääntöjen periaate 'Pidetään pallo ilmassa!'. Se tarkoittaa, että mikäli pelaaja liikkuu nopeasti ja näkee paljon vaivaa pelastaakseen pallon ja lyödessään palloa tekee lievän kaksoiskosketuksen, on tuomarin oltava vähemmän ankara kuin tavallisessa tilanteessa.
(Sääntö 9.7, Guidelines)

3.9 Pallon pelaaminen

Pallo kimposi 'A'-joukkueen torjujan päästä antennin yli joukkueen 'B' vapaa-alueelle. 'A':n pelaaja ryntäsi pallon perään pelatakseen sen takaisin omalle puolelleen. Voidaanko pallo palauttaa tällä tavalla?

Kyllä. Pallo meni antennin yli vastustajan vapaa-alueelle osittain ylityskaistan ulkopuolelta. Sen vuoksi 'A':lla oli oikeus palauttaa pallo omalle kenttäpuolelleen samalta puolelta kenttää ylityskaistan ulkopuolelta. Rajatuomareiden ei tule liputtaa tällaisia palloja ennen kuin niitä ei voida enää pelata sääntöjenmukaisesti.
(Sääntö 10.1.2)

3.10 Pallon pelaaminen

Pelaaja tavoitteli palloa kentän ulkopuolella ja otti tukea kirjurin pöydästä palauttaakseen pallon joukkueelleen. Pallokontakti tapahtui kirjurin pöydän yläpuolella, pöydän siinä päässä, joka oli vastustajan kenttäpuolella. Päätuomari ei reagoinut tilanteeseen ja antoi pelin jatkua. Oliko pelaajalla oikeus pelata tuossa paikassa olevaa palloa?

Kyllä. Kyse oli varsin näyttävästä suorituksesta. Sääntötekstin mukaan pallo voidaan palauttaa kirjurin pöydän päältä koko sen laajuudessaan, myös vastustajan kenttäpuolella olevalta osalta. Sen vuoksi pallon pelaaminen oli sallittua ja päätuomari oli oikeassa salliessaan pallorallin jatkuvan.
(Sääntö 9)

3.11 Pallon pelaaminen

Pitäisikö rajatuomarin liputtaa kun pallo joukkueen toisen tai kolmannen kosketuksen jälkeen ohittaa verkkotason ylityskaistan ulkopuolelta vastustajan vapaa-alueelle?

Kyllä. Tällaisen pallon tuomitseminen kuuluu rajatuomareiden vastuualueeseen.
(Sääntö 8.4.1, 8.4.2, 9.1, 10.1.2, 10.1.2.1, 10.1.2.2, 29.2.1.3)

3.12 Pallon pelaaminen

Joukkueen 'A' passari kosketti palloon verkon yläpuolella siten, että kosketushetkellä hänen sormensa olivat vastapuolen ilmatilassa. Passin jälkeen pallo lensi verkon suuntaisesti hyökkääjälle.
Joukkueen 'B' torjuja kosketti palloon joukkueen 'A' puolella siten, ettei joukkueen 'A' pelaaja voinut suorittaa hyökkäyslyöntiä.
Miten päätuomarin tulisi toimia?

Joukkueiden tulee pelata palloa omalla kenttäpuolellaan (paitsi säännön 10.1.2 tapauksessa). Verkon yläreunaa korkeammalla käden sijainti on huomioitava.
Sen vuoksi, koska passari kosketti palloon vastustajan puolella, teki passari virheen. Myös torjuja teki virheen koskettaessaan palloon vastustajan puolella ennen hyökkäyslyöntiä, koska verkon päällä käden sijainti on huomioitava.
Kuitenkin vain ensimmäinen virhe otetaan huomioon.
Palloon koskettaminen verkon alapuolella on eri asia. Silloin pallon sijainti ratkaisee, eli pelaaminen on kiellettyä ainoastaan jos pallo on kokonaan ohittanut verkkotason.
(Sääntö 9)

3.13 Pallon pelaaminen VIDEO

Saako valmentaja, joka seisoo omalla paikallaan joukkueensa vapaa-alueella, ottaa kiinni antennin yli tulleen pallon, kun vastapuolen pelaaja juoksee yrittämään palauttaa sitä?

Ei.
Kenelläkään joukkueen jäsenellä, valmentaja mukaanlukien, ei ole lupaa estää vastapuolen pelaajaa palauttamasta palloa ylityskaistan ulkopuolelta takaisin omalle kenttäpuolelleen.
Sillä ei ole väliä, onko tällainen kosketus tahallinen vai tahaton. Se tarkoittaa, että omalla paikallaan seisovan valmentajan on 'annettava tietä' vastapuolen pelaajalle, joka yrittää pelata palloa.
(Sääntö 10.1.2.2)

3.13.1 Pallon pelaaminen VIDEO

Joukkueen 'B' huonon vastaanoton jälkeen pallo lensi ylityskaistan ulkopuolelta vastustajan vapaa-alueelle. 'B'-joukkueen pelaaja lähti juoksemaan pelatakseen palloa. Hän astui verkon ali koskematta verkkoa ja vastapuolen kenttää, mutta koska 'A'-joukkueen pelaaja liikkui omalla kentällään myöskin kohti palloa, ei 'B'-joukkueen pelaaja kyennyt pelastamaan palloa. Estikö 'A'-joukkueen pelaaja 'B'-joukkueen pelaajaa pelaamasta palloa?

Jokaisella pelaajalla on oikeus seistä ja liikkua vapaasti omalla kentällään ja sen ilmatilassa. Vapaa-alueella sekä vastapuolen kentällä ja sen ilmatilassa pelaamisessa on joitain rajoituksia. Tämän johdosta sen päätteleminen, tapahtuiko tilanteessa estäminen vai ei, riippuu oleellisesti siitä, oliko joukkueen 'A' pelaaja omalla kentällään vaiko vapaa-alueella.
Jos joukkueen 'A' pelaaja liikkui omalla kentällään, oli hänen pelaamisensa laillista. Jos hän sen sijaan oli vapaa-alueella ja hänen liikkumistaan voidaan pitää estämisenä, hän syyllistyi virheeseen.
(Sääntö 10.1.2.2)

3.13.2 Pallon pelaaminen VIDEO

Pallo kimposi joukkueen 'A' torjujasta, osui verkkoon ja antenniin sekä verkkomerkkiin samaan aikaan joukkueen 'B' puolella ja putosi kenttään. Päätuomari päätti, että kyse oli onnistuneesta torjunnasta ja tuomitsi pallon joukkueelle 'A'. Oliko päätös oikea?

Ei.
Kuten videolla näkyy, pallo koskettaa verkkomerkkiin ja muuttaa muuttaa pallon luonnollista kimpoamista (suuntaa) joukkueen 'B' puolella. "tuomarit katkaisevat viheltämällä pallorallin, edellyttäen että he ovat varmoja virheen tapahtumisesta ja ovat todenneet sen laadun" (Sääntö 22.2.1.2).
Heidän tulee välttää päätösten tekemistä ainoastaan oletuksiinsa perustuen, kuten videolla nähdään.
- Jos pallo koskettaa antenniin, pallo on 'ulkona' (Sääntö 8.4.3) Tuomareiden tulee viheltää ja näyttää käsimerkki 'ulkona'.
- Jos pallo koskettaa ainoastaan verkkomerkkiin, tuomarit eivät pysäytä peliä, kyseessä ei ole virhe.
- Kun pallo koskettaa samaan aikaan sekä verkkomerkkiä että antennia, yleensä se muuttaa pallon kulkusuuntaa. Koska pallon koskettaminen antenniin on virhe, tuomareiden on vihellettävä ja näytettävä 'ulkona'-käsimerkki.
(Sääntö 22.2.1, 8.4.3)

3.13.3 Pallon pelaaminen VIDEO

Pallo osui verkkomerkkiin mutta ei antenniin.
Pitäisikö verkkomerkistä kimmonnut pallo automaattisesti tulkita osuneeksi myös antenniin?

Ei, tuomareiden täytyy nähdä pallon koskettavan myös antennia. Pallon kimmotessa verkosta siihen vaikuttaa monia voimia, eikä tuomareiden tule automaattisesti olettaa tilanteessa tapahtuneen virhe.
(Sääntö 22.2.1, 8.4.3)

3.13.4 Pallon pelaaminen VIDEO

Joukkueen huonon ensimmäisen kosketuksen jälkeen passari juoksi pallon perään ja pelasi sitä vastapuolen vapaa-alueella.
Mitä tuomareiden tulisi ottaa huomioon tällaisessa tilanteessa?

Hyvän näkökulman pitäisi auttaa tuomareita havaitsemaan, onko pallo kulkenut vastustajan kenttäpuolelle verkon ylityskaistan läpi. Mikäli on, tapahtuu virhe sillä hetkellä, kun passari koskee palloon ja se on vihellettävä.
Jos pallo kuitenkin meni ylityskaistan ulkopuolelta, on passarin kosketus laillinen ja mikäli pallo palautuu hänen kenttäpuolelleen ylityskaistan ulkopuolelta, se voidaan hyökätä laillisesti.

3.14 Tunkeutuminen vastapuolen pelialueelle VIDEO

Hyökkääjä laskeutui keskiviivalle sääntöjen mukaiseen asemaan, mutta vastapuolen torjuja astui hänen jalkojensa päälle, mikä esti häntä liikkumasta.
Onko tämä estämistä?

Kyllä. Tämä on estämistä.
Estäminen tarkoittaa, että pelaaja estää vastapuolen pelaajaa liikkumasta, pelaamasta palloa tai häiritsee vastapuolen pelaajaa tämän yrittäessä pelata palloa. Vaikka molemmat pelaajat olivat sääntöjen mukaisessa asemassa keskirajalla, toista heistä häirittiin.
(Sääntö 11.2.1, 11.2.2.1, 11.2.4)

3.15 Tunkeutuminen vastapuolen pelialueelle

Onko fyysinen kontakti aina häiritsemistä?

Ei, ottelun aikana esiintyy useita kontaktitilanteita, mutta tuomarin tulisi viheltää mikäli pelaaja häiritsee tai estää vastapuolen pelaajaa pelaamasta.
(Sääntö 11.2.1)

3.16 Tunkeutuminen vastapuolen pelialueelle VIDEO

Näyttävän puolustuksen aikana pelaaja tunkeutui vastustajan kenttäpuolelle siten, että hänen kehonsa kosketti lattiaan (vastustajan kenttäpuolella), mutta molemmat jalat olivat kokonaan ilmassa vastustajan kentän yläpuolella eikä niiden mikään osa ollut keskirajan yläpuolella. Vastapuolen pelaajia ei häiritty. Oliko kyseessä virhe?

Ei. Säännön 11.2.2 mukaan on sallittua koskettaa vastapuolen kenttää jalkaterällä, jos ylittävän jalkaterän jokin osa joko koskettaa keskirajaa tai on sen yläpuolella, tai muulla jalkaterän yläpuolisella kehonosalla, jos ei häiritä vastapuolen pelaamista.
Koska jalkaterät eivät koskettaneet vastapuolen kenttää eikä vastapuolen peliä häiritty, ei tilannetta voida pitää virheenä.
(Sääntö 11.2.2)

3.17 Tunkeutuminen vastapuolen pelialueelle VIDEO

Kun katsotaan tarkasti sinisen pelaajan liikkumista, on selvää, että hän tekee virheen seistessään vastustajan kentällä ja sivurajalla, vaikka onkin alun perin uskonut voivansa pelastaa pallon. Vastustaja joutui kiirehtien väistämään yhteentörmäystä. Onko tämä estämistä?

Ensimmäinen virhe tapahtui, kun sinisen pelaajan jalkaterä oli vastapuolen kentällä ja sivurajalla.
Mikäli näin ei olisi tapahtunut, niin estämisen määritelmä on estää pelaajaa pelaamasta palloa. Koska sininen pelaaja pakotti vastapuolen väistöliikkeeseen, voidaan tätä pitää estämisenä.
(Sääntö 7.5, Guidelines)

3.18 Tunkeutuminen vastapuolen pelialueelle VIDEO

Pelaaja tavoitteli palloa, joka oli mennyt ylityskaistan ulkopuolelta vastapuolen vapaa-alueelle. Matkan varrella hänen jalkansa kosketti vastapuolen kenttää kokonaan vastustajan kenttäpuolella.
Olisiko päätuomarin pitänyt viheltää tästä virhe?

Kyllä, tämä on virhe.
Sivuraja on vastustajan kentän mittojen sisällä. Jos osa jalkaterästä olisi koskettanut myös keskirajaa (tai osa jalkaterästä olisi ollut keskirajan yläpuolella), ei tilanne olisi ollut virhe.
(Sääntö 11.2.2.1)

3.19 Pelaaja verkolla VIDEO

Verkon yläpuolella tapahtuneen samanaikaisen kosketuksen jälkeen pallo putosi joukkueen 'A' puolelle kentän ulkopuolelle.
Kuka saa seuraavan syötön?

Jos vastustajat todellakin koskettavat palloon samanaikaisesti juuri verkon yläpuolella (tai vaikka kontakti olisi kokonaan vastustajan kentän yläpuolella), peli jatkuu tilanteessa, jossa molemmilla pelaajilla on oikeus pelata palloa, ja se putoaa kentän ulkopuolelle, on virhe vastapuolisen joukkueen.
Joukkue 'A' saa syötön.
(Sääntö 9.1.2.2, 9.1.2.3)

3.20 Pelaaja verkolla

Hyökkäys työnsi verkkoa siten, että se osui torjujan kyynärvarsiin. Onko kyseessä verkkovirhe?

Ei. Jos verkko koskettaa pelaajaan, ei tapahdu virhettä.
(Sääntö 11.3.3, 11.4.4)

3.21 Pelaaja verkolla

Torjujan laskeuduttua maahan torjuntasuorituksestaan hän kääntyi ja kosketti kevyesti olkapäällään verkkoa antennien välissä.
Tulisiko tämä viheltää virheeksi?

Ei. Koska pelisuoritus, jossa hän pelasi palloa, oli päättynyt ennen kääntymistä, ei verkkokosketus ole virhe.
(Sääntö 11.3.1, 11.4.4)

3.22 Pelaaja verkolla VIDEO

Torjuja yritti torjua lähellä olevaa palloa, mutta ei osunut siihen, vaan kosketti verkon ylänauhaa.
Onko kyseessä virhe?

Kyllä, koska tämä on pallon pelaamista tai yritys pelata palloa, vaikka kontaktia siihen ei tapahtunutkaan.
(Sääntö 11.3.1, 11.4.4)

3.23 Pelaaja verkolla

Keskitorjuja kurotti verkon yli ja kosketti sen ylänauhaa yrittäessään torjua lähellään tapahtunutta kuviohyökkäystä.
Oliko kyseessä virhe?

Kyllä, verkkokosketus oli tässä tilanteessa verkkovirhe: torjuja oli lähellä pallon pelipaikkaa, ja verkkokosketus tapahtui antennien välissä.
(Sääntö 11.3.1, 11.4.4)

3.24 Pelaaja verkolla VIDEO

Hyökkääjä laskeutui alas tasapainossa, otti kaksi askelta ja kosketti verkkoa antennin ulkopuolella pallon ollessa vielä pelissä.
Onko kyseessä virhe?

Pelaaja ei tehnyt virhettä, koska
- kosketus tapahtui antennin ulkopuolella
- hän ei ottanut verkosta tukea
(Sääntö 11.3.1, 11.3.2, 11.4.4)

3.25 Pelaaja verkolla

Hyökkääjä laskeutui alas epätasapainossa, otti kaksi askelta ja työnsi rinnallaan verkkoa antennien välissä pallon ollessa vielä pelissä. Jos pelaaja ei olisi osunut verkkoon, hän olisi kaatunut vastapuolen kentälle.
Onko kyseessä virhe?

Kyllä, jos pelaaja ottaa verkosta tukea, antennien välissä, hänen toimintansa katsotaan häiritsevän peliä.
(Sääntö 11.3.1, 11.4.4)

3.26 Pelaaja verkolla

Kun hyökkääjä oli lyönyt palloa, hän myös tönäisi polvellaan passaria. Tönäisy aiheutti passarin osumisen kevyesti verkkoon.
Oliko kyseessä virhe?

Kyllä, koska passari oli pelaamassa palloa.
(Sääntö 11.3.1, 11.4.4)

3.27 Pelaaja verkolla VIDEO

Pelaajan pelatessa palloa hänen hiuksensa osuivat verkkoon. Oliko tämä sallittua?

Kyllä. Tätä on pidettävä virheenä ainoastaan silloin, jos on selvää että verkkokosketus vaikutti vastapuolen mahdollisuuksiin pelata palloa tai se keskeytti pallorallin (esim. poninhäntä sotkeutuu kiinni verkkoon). Jos verkkokosketus ei häirinnyt vastapuolen peliä eikä pallorallia, tuomareden ei kuulu keskeyttää peliä.
(Sääntö 11.3.1, 11.4.4)

3.27.1 Pelaaja verkolla VIDEO2 VIDEO1

Ensimmäisessä tapauksessa, hyökkääjän lyötyä palloa hänen kätensä osui torjujan käteen ja sai sen (torjujan käden) osumaan verkkoon.

Toisessa tapauksessa sekä hyökkääjä että torjuja koskettivat palloa. Sen jälkeen hyökkääjän käsi osui torjujan käteen ja sai sen (torjujan käden) osumaan verkkoon.

Voidaanko näitä tapauksia pitää verkkovirheinä tai häirintänä?

Ensimmäisessä tapauksessa torjujan verkkokosketusta ei voida pitää virheenä, koska hyökkääjän suoritus muutti hänen suoritustaan. Jos päätuomarin mielestä hyökkääjä ohjasi vastustajan käden verkkoon tahallisella liikkeellä, teki hyökkääjä virheen häiritessään vastapuolen pelaamista, mikä on vastoin REILUN PELIN henkeä. Silloin hyökkääjän toiminta tulisi rangaista räikeänä käytöksenä asianmukaisin sanktioin.

Toisessa tapauksessa kyse ei ole häiritsemisestä.
Häiritseminen tarkoittaa sitä, että vastustajaa estetään pelaamasta palloa. Tässä tapauksessa torjuja on jo pelannut palloa - joten kyse ei ole häiritsemisestä.
Vastapuolten välillä syntyy joka tapauksessa monia satunnaisia ja tahattomia kontakteja, eivätkä ne ole automaattisesti virheitä. Tämä on selvästi yksi niistä tapauksista, ja tuomareiden on oltava valmiita arvioimaan tätä tilannetta "ei virheenä" kummaltakaan osapuolelta. Pelin kuuluu jatkua.
Tietysti, mikäli hyökkääjä yrittäisi selkeästi tahallaan saada vastustajan käden osumaan verkkoon tai harhaanjohtaa tuomareita, tulisi tilanteesta antaa käytössanktio.
(Sääntö Guidelines)

3.27.2 Pelaaja verkolla VIDEO

Torjuntaryhmään osallistunut pelaaja oli lopettanut torjuntaliikkeen ja laskeutunut alas. Kuitenkin samaan torjuntaryhmään osallistunut toinen pelaaja kaatui laskeutuessaan ensin mainitun pelaajan päälle, minkä johdosta tämä osui verkkoon antennien välissä. Voidaako tätä verkkokosketusta pitää virheenä?

Kyllä.
Ryhmätorjuntaan osallistuvia pelaajia on pidettävä yhtenä 'yksikkönä'. Jos yksi heistä pelaa vielä palloa, se tarkoittaa että yksikkö kokonaisuudessaan pelaa vielä palloa. Sen vuoksi toisen pelaajan verkkokosketusta on pidettävä virheenä.
(Sääntö 11.3.1)

3.27.3 Pelaaja verkolla VIDEO

Onko pelaajan sallittua tunkeutua vastapuolen ilmatilaan verkon ali siten, että vastapuolen pelaaja säikähtää, vaikka fyysistä kontaktia ei tapahdukaan?

Se on sallittua edellyttäen, että vastapuolen pelaajaa ei häiritä estäen häntä pelaamasta palloa.
Häiritseminen voi tapahtua vaikka pelaajien välillä ei olisikaan fyysistä kosketusta. Päätuomarilla on oikeus pysäyttää peli verkon ali tunkeutuneen pelaajan virheen vuoksi ja tarvittaessa antaa hänelle varoitus tai käytössanktio.
(Sääntö 11.2.1)

3.27.4 Pelaaja verkolla VIDEO

Joukkueen 'B' heikon vastaanoton jälkeen pallo meni verkkoon verkkomerkin lähelle. Joukkueen 'A' kakkospaikan pelaaja siirtyi selkeästi sivuttain kohti palloa ja koski siihen kohotetuin kyynärvarsin verkon läpi. Joukkueen 'B' pelaaja ei kyennyt pelaamaan palloa, koska se kimposikin verkosta eri tavalla. Päätuomari vihelsi joukkueen 'A' pelaajalle verkkovirheen. Oliko päätös oikea?

Kyllä, päätös oli oikea.
Ei olisi virhe, jos pallo koskettaa pelaajaa verkon läpi tilanteessa, jossa verkon lähellä oleva pelaaja on passiivisessa/neutraalissa asennossa ilman minkäänlaista liikettä kohti palloa TAI suojaa kasvojaan tai kehoaan kovaa lyödyltä pallolta.
Jos pelaaja liikkuu kohti palloa 'tavoitellen' sitä ja tahallisesti koskettaa sitä ja muuttaa verkosta kimpoavan pallon suuntaa tai nopeutta, on kyseessä virhe.
(Sääntö 11.4.4)

3.27.5 Pelaaja verkolla VIDEO

Hyökätty pallo kimposi torjujista lyöjän rintaan. Tällä hetkellä lyöjän pää oli verkon yläreunan yläpuolella. Sitten pallo meni verkkoon, joka ei ollut tarpeeksi kireällä ja liikkui voimakkaasti. Haastevideon perusteella todettiin, että yksi torjujista kosketti verkkoon, joka liikkui lyöjän pelaaman pallon vuoksi. Tilanteessa ei tuomittu verkkovirhettä eikä kahta peräkkäistä kosketusta. Oliko tuomareiden päätös oikea?

Kyllä.
Oikean päätöksen tekemisessä on otettava huomioon kaksi asiaa.
1. Vaikka lyöjän alkuperäinen toiminta oli hyökkäys, hänestä tuli torjuja pallon kimmottua takaisin vastustajan torjunnasta. Koska hänen päänsä oli edelleen verkon yläpuolella, vaikka osumapiste oli alempana, hän teki toteutuneen torjunnan.
Sen vuoksi hänen seuraava lyöntinsä oli laillinen, koska se oli joukkueen ensimmäisen kosketus.
2. Vaikka toinen torjujista osui verkkoon, jos pallo lentää vastustajalta verkkoon ja aiheuttaa verkon kosketuksen pelaajaan, ei pelaaja ole syyllistynyt virheeseen.
(Sääntö 11.4.4)

3.27.6 Pelaaja verkolla VIDEO

Osa 1: Pelaaja hyppää verkolla tehden valehyökkäyksen. Hän ei siis ole pallon välittömässä läheisyydessä. Suorituksensa aikana osuu vastustajan käteen ja työntää sen verkkoon.
Onko tämä virhe?

Osa 2: Hyökkäyksen valmisteluvaiheessa passari tekee yhden käden passin – sitten vastustajan torjuja koskee passarin käteen.
Onko tämä virhe?

Osa 1:
Kyseessä oli käytös, joka johti harhaan sekä tuomareita että vastustajaa. Tästä syystä torjujan verkkokosketusta ei voida pitää virheenä. Toisaalta Sääntökirjan määritelmän ja Guidelinesin lähestymistavan mukaisesti keskipelaajan toiminta ei ollut estämistä, koska vastustajan torjuja ei ollut pelaamassa palloa, joten häntä ei estetty. Koska toiminnassa ei ollut virhettä, palloralli tulisi päättää ja sitten rangaista keskipelaajaa räikeästä käytöksestä.

Osa 2:
Vastustajan koskettaminen ei välttämättä ole virhe, joka tulkittaisiin estämiseksi. Pelaajaa on häirittävä tai estettävä pelaamasta palloa. Tässä kuvatussa tapauksessa passari oli jo pelannut pallon onnistuneesti, joten estämistä ei pitäisi tuomita.
(Sääntö 11.3.1, 11.4.1)

Heti kun syöttö oli lähtenyt, kirjuri ilmoitti 'väärästä syöttäjästä' tai virheestä kokoonpanossa verkkotuomarille, joka vihelsi pelin poikki. Toimiko kirjuri oikein?

Kirjuri toimi oikein. Kun väärä syöttäjä valmistautuu syöttämään, kirjurin on odotettava, kunnes syöttö on tapahtunut ennen kuin huomauttaa asiasta tuomareille.
(Sääntö 7.7.1, 12.2.1, 12.7.1, 27.2.2.2)

Syöttölupavihellyksen jälkeen syöttävä joukkue huomasi sillä olevan väärä pelaaja syöttämässä. Oikea pelaaja meni aloitusalueelle valmiina syöttämään. Voiko tämä pelaaja nyt syöttää?

Kyllä - edellyttäen että oikea pelaaja suorittaa syötön kahdeksan sekunnin kuluessa syöttöluvasta. Päätuomari ei vihellä toista kertaa syöttöluvan merkiksi.
(Sääntö 12.4.4)

Joukkue 'A' syötti. Pallo osui verkkoon ja putosi kohti lattiaa 'A':n puolella. 'B':n pelaaja kurotti verkon alta toiselle puolelle ja otti pallosta kopin ennen kuin se osui lattiaan.
Onko tämä sallittua?

Kyllä - päätuomarin täytyy viheltää heti kun on selvää, ettei pallo ei tule ylittämään verkkoa sääntöjen mukaan. Tässä tilanteessa pallo ei enää ole pelissä.
(Sääntö 12.6.2.1)

3.31 Syöttö VIDEO

Onko sallittua suorittaa hyppysyöttö lyöden palloa kahdella kädellä?

Ei. Sääntö 12.4.1 määrää, että syöttö, riippumatta tehdäänkö se hypystä vai jalat maassa, on suoritettava lyömällä palloa yhdellä kädellä tai käsivarren osalla. Sen vuoksi pallon lyöminen kahdella kädellä on virhe.
(Sääntö 12.4.1, 12.6.1.2)

3.31.1 Syöttö VIDEO

Syötetty pallo repii verkon keskiosan ja tunkeutuu sitten reiän läpi vastustajan kenttäpuolelle.
Miten pelin tulisi jatkua?

Vastaanottavan joukkueen tulisi voittaa pallo.
Virhe tapahtui, koska syötetty pallo ei kulkenut ylityskaistan läpi. Verkon repeäminen tapahtui tämän jälkeen, joten tilanteessa ei voida ottaa uutta palloa.
Huom: Sääntö 10.3.2 verkon vahingoittumisesta viittaa joukkueen kolmen lyönnin aikana tapahtuviin toimiin. Verkko, jossa on selkeä reikä, tulee vaihtaa ennen pelin jatkumista.
(Sääntö 8.4.4, 10.1.1, 12.6.2.1)

3.31.2 Syöttö VIDEO

Syöttävän joukkueen kolme etupelaajaa ryhmittyivät verkon lähelle. Yksi heistä nosti kätensä ylös. Päätuomari tuomitsi peittämisen ja selitti päätöksensä selkeästi pelikapteenille.
Toimiko tuomari oikein?

Kyllä. Nykyisen, FIVB-kongressin vuonna 2024 hyväksymän peittämissäännön mukaan kenelläkään syöttävän joukkueen pelaajalla ei ole oikeutta estää vastustajaa näkemästä syöttäjää ja pallon lentorataa nostamalla käsiä pään yläpuolelle, ennen kuin pallo on ohittanut verkon. Käden nostaneen pelaajan sijainnilla suhteessa pallon lentorataan ei ole merkitystä.
Päätuomari voi, mutta ei ole velvollinen, ilmoittamaan asiaankuuluvalle pelaajalle/pelaajille, että heidän tulisi lopettaa [peittäminen]. On kuitenkin syytä ensin muistuttaa pelaajia siitä, mitä he voivat tehdä syötön aikana, ja jos se ei tehoa, tuomita peittämisvirhe.
(Sääntö 12.5.3, Guidelines 12.5)

3.32 Hyökkäys

Takapassari hyppäsi etukentällä ilmaan ja passasi pallon hyökkääjää kohti pallon ollessa kokonaisuudessaan korkeammalla kuin verkon yläreuna. Ennen kuin hyökkääjä ehti koskea palloon, se ohitti verkkotason, missä vastapuolen passari torjui sen. Tapahtuiko tässä virhe?

Kyllä. Passista tuli takapelaajan laiton hyökkäyslyönti sillä hetkellä kun hyökkäyslyönti toteutui (tässä tapauksessa pallon osuessa vastapuolen torjuntaan). Torjuva joukkue voitti pallon.
(Sääntö 13.1.3)

3.33 Hyökkäys VIDEO

'A':n toisella kosketuksella pelaaja passasi pallon verkon lähellä viistosti kohti vastapuolen kenttäpuoliskoa. Päätuomarin mielestä yksikään 'A':n pelaaja ei olisi voinut enää tavoittaa palloa. 'B':n torjuja kurottautui verkkotason toiselle puolelle ja torjui pallon. Mikä on päätuomarin oikea päätös?

Vaikka kyseessä oli vasta joukkueen toinen kosketus, kyseessä on hyökkäyslyönti, koska pallo liikkui vastapuolen kenttää kohti. Koska päätuomari päätteli, ettei 'A':lla ollut enää mahdollisuutta koskea palloon, 'B':n torjunta oli laillinen.
(Sääntö 13.1.1, 14.3, Guidelines 14.1)

3.34 Hyökkäys

Takapelaaja ponnisti etukentältä ilmaan ja teki hyökkäyslyönnin joukkueen toisella kosketuksella pallon ollessa kokonaan verkon yläreunaa korkeammalla. Pallo osui verkkonauhaan ja kimposi takaisin hyökkääjän kenttäpuoliskolle eikä ohittanut verkkotasoa. Oliko kyseessä virhe?

Ei. Koska pallo ei ollut ohittanut verkkotasoa eikä koskenut torjuntaan, ei hyökkäyslyönti koskaan toteutunut.
Palloralli jatkuu.
(Sääntö 9.1, 13.1.3, 13.2.2, 13.3.3)

3.35 Hyökkäys

'A':n vastaanottaja hyppäsi ilmaan iskurajan takaa ja kosketti syötettyä palloa, joka oli kokonaan verkon yläreunaa korkeammalla. Kosketus tapahtui iskurajan takana ja pallo palautui syöttävän joukkueen (B) puolelle.
Pitäisikö pallorallin jatkua?

Kyllä. Vaikka on kiellettyä torjua syöttöä tai tehdä toteutunut hyökkäyslyönti suoraan syötöstä pallon ollessa kokonaan verkon yläreunaa korkeammalla etukentän ilmatilassa, niin tässä tapauksessa hyökkäys oli sallittu, koska kosketus tapahtui kokonaan iskurajan takana.
(Sääntö 13.3.4, 19.3.1.3)

3.35.1 Hyökkäys VIDEO

Etukentällä ollut Libero pelasi palloa sormilyönnillä, minkä jälkeen joukkuetoverinsa suoritti toteutuneen hyökkäyslyönnin pallon ollessa verkon yläreunaa korkeammalla.
Päätuomari tuomitsi hyökkäysvirheen Liberon etukentältä suorittaman sormipassin vuoksi.
Oliko päätös oikea?

Kyllä, koska kyseessä oli hyökkäysvirhe Liberon etukentällä tekemän sormipassin vuoksi.
Tilannetta, jossa Libero ei ole nopealla liikkeellä suojaamassa kasvojaan tai vartaloaan, vaan pelaamassa palloa mukavasti sormilyönnillä, on pidettävä normaalina pelitilanteena.
(Sääntö 13.3.6, 19.3.1.4)

'A':n pelaaja vastaanotti huonosti ja pallo ohitti verkkotason. 'B':n keskitorjuja löi pallon verkon yli 'A':n takapassarin käteen, joka oli edelleen verkon yläpuolella. Pallo pomppasi verkon yli 'B':n kenttään.
Kuka teki virheen?

Passarin 'torjunta' oli laiton, koska hän oli takapelaaja. Vastapuolelta tulevan pallon koskettaminen on torjunta, mikäli joku kehonosa on verkon yläreunaa korkeammalla.
(Sääntö 14.1.1, 14.1.3, 14.6.2)

Joukkueen 'A' II-paikan pelaaja hyökkäsi pallon sen ollessa kokonaan 'A':n kenttäpuolen ilmatilassa. Samaan aikaan myös 'B':n torjuja kosketti palloon. Onko kyse torjuntavirheestä?

Kumpikaan pelaaja ei tee tässä virhettä. Virhe tapahtuisi, mikäli torjuja koskettaisi palloon ennen hyökkääjää, mutta torjunta samaan aikaa EI ole virhe.
(Sääntö 14.3)

Onko sallittua kurottautua verkon yli (kokonaan verkkotason ohi) torjumaan passia?

Ei ole sallittua. Passin torjuminen on virhe. Päätuomarin on kuitenkin ehdottomasti pohdittava passarin toimintaa. Hänen on tiedettävä, tapahtuiko passi
- verkon suuntaisesti (torjuntavirhe) vai
- verkkoa kohti, jolloin se olisi hyökkäyslyönti (ei virhettä, jos ei passarin puolen pelaajaa ole pallon lähellä yrittämässä pelata sitä).
(Sääntö 14.1.1, 14.3)

'A':n pelaaja torjui 'B':n hyökkäyksen. Sen jälkeen 'B':n keskitorjuja torjui 'A':n torjunnan.
Onko sallittua torjua torjunnasta tuleva pallo?

Kyllä, torjunnassa yritetään pysäyttää vastapuolelta tulevan pallo, joten on sallittua torjua torjunta.
(Sääntö 14.1.1)

'B':n torjuja torjui pallon verkon toisella puolella sääntöjen mukaisesti. Pallo lensi muutaman metrin verkon suuntaisesti ennen kuin 'B':n toinen pelaaja löi pallon torjuvalla liikkeellä kenttään 'A':n puolella. Pallo ei ollut missään vaiheessa tullut 'B':n ilmatilaan. Kuka syöttää seuraavaksi?

Joukkue 'A'. Jälkimmäisen pelaajan toimintaa ei voida pitää torjuntana, koska pallo tuli hänen oman joukkuetoverinsa torjunnasta.
Kyseessä oli siis hyökkäys vastapuolen ilmatilassa, ja siten virhe.
(Sääntö 11.1.2, 14.1.1, 14.2, 14.3)

Saako hyökkääjä lyödä oman puolensa vastaanotosta tulevaa palloa molemmilla käsillään torjunnan tapaan, suunnaten pallon verkon toiselle puolelle?

Se on sallittua, edellyttäen ettei suoritus ole kaksoiskosketus, koppi tai heitto.
Kosketuksen on kuitenkin tapahduttava pelaajan omalla puolella verkkoa - ei vastustajan.

Pallo osui monta kertaa usean torjujan päähän ja käsiin.
Onko tämä sallittua?

Kunhan kyseessä on torjuntasuoritus eikä erillisiä suorituksia, niin tämä lasketaan yhdeksi torjuntakosketukseksi. Torjunnan jälkeen joukkueella on vielä kolme kosketusta jäljellä.
(Sääntö 9.1, 9.2.3.2, 14.2, 14.4.1)

Takapelaajan laiton hyökkäys vastaan laiton torjunta (esim. takapelaajan samanaikainen kosketus) hyökkääjän ilmatilassa - mikä on virhe?

Kaksoisvirhe, ja siten uusi pallo.
Takapelaajan hyökkäys oli laiton. Takapelaajan samanaikainen torjunta oli myös laiton.
(Sääntö 13.3.3, 14.1.1, 14.6.2)

Takapelaaja on erillään pienen välimatkan päässä torjuntaryhmästä ja kokonaan verkon yläreunaa alempana, mutta pallo osuu häneen. Onko kyseessä virheellinen torjunta?

Ei. Pelaaja ei ollut osa torjuntaryhmää eikä ollut verkon yläreunaa korkeammalla pallon osuessa häneen.
Kyseessä on joukkueen ensimmäinen kosketus.
(Sääntö 9.3.1, 14.1.1)

Pallo osui torjujaan verkon yläreunaa alempana, vaikka osa hänen kädestään oli verkon yläpuolella. Onko kyseessä torjunta?

Kyllä - oleellista on se, onko jokin kehonosa verkon yläreunaa korkeammalla; joukkueella olisi siis vielä kolme kosketusta jäljellä.
(Sääntö 9.1, 14.1.1, 14.4.1)

Torjuja kosketti palloon tultuaan alas torjuntahypystä, jolloin hän oli kokonaan verkon yläreunaa alempana. Hänen koskettaessaan palloa uudelleen tuomari vihelsi kaksoiskosketuksen merkiksi.
Oliko tämä oikein?

Päätös oli oikea. Pallon kosketuksen hetkellä ei mikään osa torjujasta ollut verkon yläreunaa ylempänä. Sen vuoksi suoritusta ei voida pitää torjuntana, ja toinen kosketus oli kaksoiskosketus.
(Sääntö 9.1, 14.1.1, 14.4.1)

Takapelaajan virheellinen hyökkäys vastaan Liberon torjuntayritys - kumpi toteutuu ensin?

Hyökkäyslyönnistä tulee virheellinen sillä hetkellä jolla pallo ohittaa verkkotason kokonaan tai se osuu torjuntaan. Liberon torjuntayritys tapahtuu ennen hyökkäyslyönnin toteutumista ja on siksi ensimmäinen virhe.
(Sääntö 19.3.1.3)

3.48 Torjunta VIDEO

Joukkueen 'A' pelaaja hyökkäsi pallon, jonka joukkueen 'B' pelaaja torjui. Torjuntakosketuksen jälkeen pallo meni verkon alta joukkueen 'B' kenttään. Kumpi joukkue voitti pallon?

Kyse oli täydellisestä torjunnasta. Joukkue 'B' voitti pallon.

3.49 Torjunta VIDEO

Hyökkääjä löi pallon ULOS, mutta torjujan poninhäntä kosketti palloon. Kosketus näkyi haastevideolta. Päätuomari päätti, että pallo oli koskettanut torjujaan ja tuomitsi hyökänneelle joukkueelle seuraavan syötön. Oliko päätös oikea?

Ei.
Jos pelaajan hiukset koskettavat verkkoa, ei kyseessä ole virhe ellei tämä kosketus vaikuta peliin. Tämän lähestymistavan mukaisesti myöskään pallon koskettamista hiuksiin ei pidetä pelikosketuksena. Puolustaneen joukkueen olisi pitänyt voittaa pallo.

3.50 Torjunta VIDEO

Pelaajan nähtiin torjuntasuorituksen aikana ottavan pallon kiinni ja heittävän sen.Onko se sallittua?

Lentopallo on laji, johon kuuluu pallon ponnahtaminen ja kimpoaminen osumakohdasta. Kaikenlaiset kopit ja heitot ovat virheitä. Pallon saa ainoastaan suunnata lattiaa kohti. Päätuomarin kuuluisi tuomita virhe videolla näkyvästä suorituksesta.

3.51 Torjunta VIDEO

Joukkue 'A' hyökkäsi ja pallo kimposi korkealle joukkueen 'B' torjunnasta palaten sitten 'A' puolelle. Verkon tuntumassa ollut joukkueen 'A' pelaaja kurottautui verkon yläreunaa korkeammalle, löi palloa (torjunnan kaltaisella liikkeellä), joka kimposi verkon ylänauhasta ja sama pelaaja löi palloa uudestaan. Onko tämä sallittua?

Kyllä, päätuomari teki hyvän päätöksen antaessaan pallorallin jatkua.
Jos pelaaja on verkon tuntumassa ja kurottautuneena verkon yläreunaa korkeammalle ja lyö vastapuolelta tullutta palloa, niin kyseessä on joko torjunta tai hyökkäyslyönti. Tilannetta tuomitessa pelaajan käden/käsien tai muiden ruumiinosien sijainti on merkittävä, mutta pallon korkeudella ei ole väliä.
Pelaajan kosketusta pidetään "torjuntana", jos pelaaja kurottautuu verkon yläreunaa korkeammalle pysäyttääkseen pallon yhdellä tai kahdella kädellä ilman tyypillistä iskulyöntiliikettä, johon liittyy käden taaksevienti. Ks. case 3.54.
Yllä olevan tulkinnan mukaisesti videolla näkyvää tilannetta on pidettävä laillisena torjuntana.

3.52 Torjunta VIDEO

Joukkueen 'A' torjuja torjui pallon suoraan alaspäin. Ennen kuin pallo osui joukkueen 'B' kenttään, se kosketti 'A':n torjujan jalkaan, joka oli jo lattiassa eikä pelaajalla ollut tarkoitusta potkaista palloa. Ilman jalkaosumaa pallo olisi selkeästi päätynyt joukkueen 'B' kenttään.
Voidaanko torjujan jalkaosumaa pitää vastapuolen pelin häiritsemisenä?

Ei.
Koska torjujan jalkaosuma oli tahaton ja hän seisoi jo lattialla, hän ei tehnyt virhettä.
Jos kosketus olisi tapahtunut reilusti lattian yläpuolella ja vastapuoli olisi voinut pelata palloa, niin kyse olisi häiritsemisestä.

3.53 Torjunta VIDEO

Takapassari oli selin verkkoon ja hyppäsi verkon lähellä ilmaan, kun vastapuolen hyökkäämä pallo osui häntä päähän. Voidaanko tätä pitää laittomana torjuntana?

Kyllä, kyse on laittomasta torjunnasta, koska sen toteutti takapelaaja.
Ollakseen torjunta suorituksen on täytettävä kolme vaatimusta samaan aikaan:
1. Pelaaja on verkon tuntumassa
2. Pallo tulee vastapuolelta
3. Pelaajan jokin ruumiinosa on verkon yläreunaa korkeammalla
Sillä ei ole väliä, mihin suuntaan pelaajan kasvot osoittavat. Jos tuomarin mielestä em. kolme vaatimusta täyttyvät, niin kyse on torjunnasta.

3.54 Torjunta VIDEO

Joukkueen 'B' pelaaja hyökkäsi pallon "jujuttamalla" vastapuolelle. Joukkueen 'A' pelaaja oli verkon tuntumassa, kurottautui verkon yläreunaa korkeammalle ja löi palloa (iskulyönnin kaltaisella liikkeellä), joka kimposi verkon ylänauhasta ja sama pelaaja löi palloa uudestaan. Tekikö päätuomari hyvän päätöksen salliessaan pallorallin jatkuvan?

Ei.
Tilanne on samankaltainen, mutta silti erilainen kuin casessa 3.51.
Jos pelaaja on verkon tuntumassa ja kurottautuneena verkon yläreunaa korkeammalle ja lyö vastapuolelta tullutta palloa, niin kyseessä on joko torjunta tai hyökkäyslyönti. Tilannetta tuomitessa pelaajan käden/käsien tai muiden ruumiinosien sijainti on merkittävä, mutta pallon korkeudella ei ole väliä.
Lyönti on hyökkäys, eli joukkueen ensimmäinen kosketus, jos pelaaja tekee tyypillisen iskulyöntiliikkeen siihen liittyvine käden taaksevienteineen ja lyö palloa suunnaten sen vastapuolelle (kuten videolla).
Sen vuoksi, jos pelaaja tekee ensin hyökkäävän "iskulyönnin" ja sitten koskettaa verkosta kimpoavaa palloa, hän tekee kaksi peräkkäistä kosketusta.
Yllä olevan tulkinnan mukaisesti videolla näkyvää suoritusta on pidettävä kaksoiskosketuksena, eli virheenä. Pallo olisi pitänyt keskeyttää ja tuomita B:n voitoksi.

4 Pelikatkot ja viivytykset

4.1 Vaihdot VIDEO

Kaksi vaihtopelaajaa astui vaihtoalueelle. Kun kirjuri oli havainnut ja hyväksynyt pyynnön, valmentaja päättikin tehdä vain yhden vaihdon.
Kuinka verkkotuomarin tulee menetellä?

Toiminta on oikein, ellei se viivytä peliä. Verkkotuomari yksinkertaisesti hoitaa tilanteessa vain yhden vaihdon.
Kirjurilla on velvollisuus merkitä pöytäkirjaan ainoastaan vaihdot, jotka todella tapahtuvat. Tällaisessa tilanteessa verkkotuomarin on huolella tarkistettava, kuinka monta vaihtoa pöytäkirjaan merkittiin riippumatta siitä, onko käytössä paperinen vai sähköinen versio.
(Sääntö 15.10.2, 15.10.3.1, 15.10.4, 16.1)

Yksi vaihtopelaaja astui vaihtoalueelle (kirjuri painoi summeria) ja toinen oli juuri lähdössä lämmittelyalueelta pyrkien vaihtoalueelle.
Montako vaihtoa tulisi sallia?

Vaihtopyynnön hetki on pelaajan / pelaajien astuminen vaihtoalueelle. Tällaisessa tapauksessa verkkotuomarin tulee myöntää vaihto vain ensimmäiselle pelaajalle, joka vaihtoalueelle astui. Toinen pyyntö evätään erillisenä, ensimmäiseen pyyntöön kuulumattomana. Verkkotuomarilla on kuitenkin tällaisessa tilanteessa oikeus evätä pelaajan pääsy vaihtoalueelle ja siten estää virheellisen katkopyynnön tapahtuminen. Näin toimiessaan verkkotuomari osoittaa hallitsevansa hyvin 'tuomaroinnin taiteen'.
(Sääntö 15.10.3.1, 15.10.3.2, 15.11.1.3)

4.3 Vaihdot VIDEO

Palloralli täytyi keskeyttää joukkueen 'A' pelaajan loukkaantumisen vuoksi. Lyhyen kentällä saadun hoidon jälkeen pelaaja oli valmis jatkamaan pelaamista. Joukkue 'A' pyysi pelaajavaihtoa ennen vihellystä syöttöluvan merkiksi. Onko se sallittua?

Ei, se ei ole sallittua.
Jos palloralli on keskeytetty loukkaantumisen, ulkopuolisten häiriöiden, esim. kentälle vierineen pallon, rikkoutuneen verkon, sähkökatkon tms. vuoksi, niin kaikkien sääntömääräisten pelikatkojen pyynnöt ovat virheellisiä katkopyyntöjä, loukkaantuneen tai rangaistun pelaajan pakollista vaihtoa lukuun ottamatta, mukaanlukien näistä syistä johtuva poikkeuksellinen vaihto.
(Sääntö Guidelines 6, Guidelines 15.7)

Joukkue 'A' yritti tehdä pelaajavaihdon, mutta se evättiin, koska vaihtopelaaja ei ollut valmiina pelaamaan. Sen seurauksena joukkueelle annettiin viivytysvaroitus. Seuraava palloralli alkoi, mutta keskeytettiin, koska ylimääräinen pallo tuli kentälle. Joukkue 'A' yritti tehdä välittömästi saman pelaajavaihdon uudestaan, ennen uuden pallorallin alkua. Tuomarit kieltäytyivät hyväksymästä vaihtopyyntöä. Olivatko tuomarit oikeassa?

Kyllä, tuomarit olivat oikeassa. Joukkue ei saa pyytää uutta sääntömääräistä pelikatkoa (pelaajavaihtoa tai aikalisää) ennen kuin keskeytynyt palloralli on päättynyt - eli jompikumpi joukkue on saanut pisteen.
(Sääntö 15.2)

Pelaaja astui vaihtoalueelle, mutta hänellä oli kädessään väärä numerokilpi (esim. oma numeronsa). Vaihtopelaaja vaihtoi sen nopeasti oikeaan. Päätuomari tuomitsi viivytysvaroituksen mutta salli vaihdon.
Toimiko päätuomari oikein?

Väärin meni. Kilpailuissa, joissa numerokilpiä käytetään, pelaajan tulee astua vaihtoalueelle oikean numerokilven kanssa. Toisin toimiminen aiheuttaa hämmennennystä kirjurille, joukkueelle ja yleisölle - ja johtaa todennäköisesti viivytykseen. Siksi vaihtopyyntö tulee evätä ja joukkueelle antaa viivytyssanktio.
(Sääntö 15.10.3.1, 16.1.1, 16.2)

Jos pelaaja astuu vaihtoalueelle samaan aikaan kun päätuomari viheltää syöttöluvan merkiksi, niin pitäisikö verkkotuomarin sallia vaihto?

Ei, vaihtoa ei pitäisi sallia. Yleisesti ottaen tämä tilanne on tyypillinen virheellinen katkopyyntö: hylätään ja annetaan pelin jatkua, mikäli peliä ei pysäytetä ja kyseessä on joukkueen ensimmäinen virheellinen katkopyyntö.
Jos peli kuitenkin pysähtyy tämän pyynnön vuoksi, niin sitä on pidettävä viivytyksenä ja annettava viivytyssanktio.
Samaa menettelyä käytetään, jos kyseessä on saman joukkueen tekemä toistettu virheellinen katkopyyntö, jota pidetään viivytyksenä.
(Sääntö 15.10.3.1, 15.11.1.1, 15.11.3, 16.2)

Pelaaja #8 astui vaihtoalueelle numerokilven #10 kanssa. Valmentaja vaati kaikesta huolimatta vaihtoa pelaajien #8 ja #9 välillä. Lyhyen keskustelun jälkeen vaihto evättiin ja joukkueelle annettiin viivytysvaroitus.
Oliko päätös oikea?

Päätös oli oikea.
Vaihto pelaajien #8 ja #10 välillä olisi ollut oikein. Kuitenkin kun valmentaja vaati vaihtoa nimenomaan pelaajien #8 ja #9 välillä. Koska väärä numerokilpi oli näytetty ja se aiheutti viivytyksen, teki tuomari oikein antaessaan viivytyssanktion.
Vaihto tulee evätä.
(Sääntö 16.1.1, 16.2)

4.8 Vaihdot VIDEO

Kilpailussa, jossa käytettiin täysimittaisesti teknologiaa apuna, ei käytetty pelaajavaihdoissa numerokilpia? Onko tämä oikea menettelytapa?

Kyllä. Numerokilvissä on käytössä ainoastaan rajallinen määrä numeroita, kun FIVB:n maailmatason aikuisten kilpailuissa ym. on käytössä laajempi määrä pelaajanumeroita joukkueen rosterissa. Lisäksi joukkueiden penkillä olevat tabletit sallivat vaihdettavien pelaajien numeroiden siirtämisen etukäteen. Sen vuoksi noissa kilpailuissa numerokilpien käyttämistä ei vaadita.
(Sääntö 15.10.3.1)

Pelaaja loukkaantui ja hänet oli pakko vaihtaa poikkeuksellisella vaihdolla. Saman pelikatkon aikana joukkue pyysi myös normaalia pelaajavaihtoa. Verkkotuomari hyväksyi vaihtopyynnön.
Oliko verkkotuomari oikeassa hyväksyessään vaihdon?

Kyllä, päätös oli oikea.
Ensimmäinen pelaaja täytyi vaihtaa poikkeuksellisella vaihdolla loukkaantumisen vuoksi. Joukkueella oli vielä oikeus normaaliin VAIHTOPYYNTööN saman pelikatkon aikana.
(Sääntö 15.7)

Joukkueen 'A' pelaaja #6 poistettiin ottelusta ja hänet vaihdettiin säännönmukaisella vaihdolla pelaajaan #7. Tämä oli joukkueen 'A' ensimmäinen vaihto ko. erässä ja joukkueella oli vielä kolme muuta vaihtopelaajaa. Seuraavan pallorallin aikana joukkueen 'A' pelaaja #7 loukkaantui eikä pystynyt jatkamaan peliä.
Miten pelin pitäisi jatkua?

Koska loukkaantunutta pelaajaa #7 ei voida vaihtaa säännönmukaisella pelaajavaihdolla, niin hänet on vaihdettava poikkeuksellisella vaihdolla.
(Sääntö 15.7, 15.8)

Erästä poistettua pelaajaa ei voitu vaihtaa sääntömääräisellä pelaajavaihdolla. Mitä vaihtoehtoja valmentajalla on tässä tilanteessa käytettävissään?

Tämä sääntö otettiin käyttöön, jotta ottelu voisi jatkua sen sijaan, että se yleisön pettymykseksi päättyisi ennen aikojaan.

Valmentajalla on kaksi vaihtoehtoa:
1. Vaihtaa erästä poistettu pelaaja poikkeuksellisella pelaajavaihdolla tai
2. luovuttaa erä joukkueen jäätyä vajaalukuiseksi.
Jos vaihtoehto 1 valitaan, ei erästä poistettu pelaaja (joka normaalisti olisi voinut jatkaa seuraavassa erässä) voi enää palata otteluun. Siinä tapauksessa erä kuitenkin jatkuu.
Jos vaihtoehto 2 valitaan, häviää joukkue sen erän, mutta erästä poistettu pelaaja voi palata seuraavaan erään.
(Sääntö 15.8)

Aloitusjärjestyslipukkeeseen merkitty pelaaja loukkaantui ennen ottelun alkua. Voidaanko hänet vaihtaa ennen ottelua?

Kyllä - mutta sekä valmentajan että verkkotuomarin pitäisi näyttää muodollinen käsimerkki (jotta kaikki ymmärtävät tilanteen) ja vaihto merkitä pöytäkirjaan normaalina pelaajavaihtona.
Tietyissä huipputason kilpailuissa on mahdollista olla erityisiä sääntöjä, jotka mahdollistavat pelaajan vaihtamisen kokoonpanoon ilman, että sitä lasketaan normaaleihin pelaajavaihtoihin. Siinä tapauksessa tämä sääntö on kirjattu ko. kilpailun sääntökirjaan (Specific Competition Regulations in the Playbook).
(Sääntö 7.3.2, 7.3.4)

Joukkueen 'A' pelaaja #7 oli kentällä, kun hänen piti olla vaihdossa. Joukkue 'A' oli käyttänyt kaikki sallitut kuusi vaihtoaan. Koska jäljellä ei enää ollut sallittuja vaihtoja, miten tilanteessa tuli toimia?

Koska joukkueella 'A' oli sijoittumisvirhe, sääntöjen kohdassa 15.9.2 kuvattua menettelytapaa on noudatettava:
a) Piste ja syöttö joukkueelle 'B'.
b) Vaihto oikaistaan. #7 penkille ja oikea pelaaja kentälle. Tätä vaihtoa ei lasketa mukaan vaihtoihin.
c) Kaikki pisteet, jotka joukkue 'A' saavutti #7 ollessa kentällä, mitätöidään, mutta vastapuolen pisteet säilyvät.
d) Joukkueelle 'A' ei tule muita rangaistuksia.
(Sääntö 15.9.2)

Joukkueen 'B' käytettyä viisi vaihtoa kaksi pelaajaa astuu vaihtoalueelle.
Miten verkkotuomarin tulee toimia?

Verkkotuomarin täytyy muistuttaa valmentajaa, että vain yksi vaihto on mahdollinen ja kysyttävä valmentajalta, kumpi suoritetaan.
Edellyttäen että tapahtuma ei viivytä peliä, toinen vaihto evätään virheellisenä katkopyyntönä ja merkitään pöytäkirjaan.
(Sääntö 15.5, 15.6, 15.11, 16.1)

Joukkue pyysi kahta vaihtoa. Tarkistaessaan vaihtoja kirjuri huomasi, että toinen vaihdoista oli laillinen ja toinen laiton. Miten verkkotuomarin tulee toimia kyseisessä tilanteessa?

Verkkotuomari sallii oikean vaihdon suoritettavan. Sääntöjenvastainen vaihto tulee evätä riippumatta siitä, missä järjestyksessä vaihtopelaajat lähestyvät sivurajaa.
Virheellisestä vaihtopyynnöstä annetaan viivytyssanktio.
(Sääntö 15.6, 16.1.3)

Kirjuri eväsi joukkueelta pelaajavaihdon painamalla summeria toistamiseen. Kun verkkotuomari tarkisti asian pöytäkirjasta, hän huomasi vaihdon olevankin sallittu, ja 'uudelleenkorjasi' tilanteen. Tämä oli melko noloa. Kuinka verkkotuomarin olisi pitänyt toimia?

Verkkotuomari toimi tilanteessa oikein. Jos tuomaristo havaitsee yhden jäsenensä tehneen virheen, on virhe korjattava ja päätös muutettava, vaikka se loisikin epäsuotuisan vaikutelman koko tuomaristoa kohtaan.

Vaihtopelaaja seisoi vaihtoalueella valmiina astumaan kentälle. Kentällä oleva pelaaja kieltäytyi kuitenkin aluksi tulemasta vaihtoon. Onko tämä viivyttämistä?
Pitäisikö vaihto evätä?

Kyllä, se on viivyttämistä.
TÄSSÄ TAPAUKSESSA vaihto pitäisi kuitenkin hyväksyä, koska vaihtopyyntö oli tehty asianmukaisesti ja viivytyksen aiheutti kentällä ollut pelaaja eikä vaihtopelaaja.
(Sääntö 16.1.1, 23.2.3)

Jos aloitusjärjestyslipuke ei vastaa kentällä olevien pelaajien kokoonpanoa, miten verkkotuomarin kuuluu menetellä?

Verkkotuomarin tulee näyttää aloitusjärjestyslipuketta valmentajalle ja kysyä mitä tämä haluaa tehdä. Jos valmentaja haluaa säilyttää kentällä olevan kokoonpanon, on hänen tehtävä tarvittavat pelaajavaihdot tilanteessa 0-0. Tämä on yksi tilanteista, joissa valmentajan on näytettävä pelaajavaihdon käsimerkkiä väärinkäsitysten välttämiseksi.
Myös verkkotuomarin on toimittava tilanteessa muodollisesti, jotta yleisö, tilastohenkilöt jne. voisivat ymmärtää tapahtuneen.
(Sääntö 7.3.5.2, 7.3.5.3)

Pelaaja #6 astui pelikatkolla vaihtoalueelle valmiina astumaan kentälle. Kirjuri painoi summeria vaihtopyynnön merkiksi. Samalla hetkellä valmentaja muutti mieltään ja komensi pelaajan takaisin lämmittelyalueelle.
Olisiko vaihto pitänyt suorittaa ja miten tuomareiden olisi kuulunut toimia tässä tilanteessa?

Vaihtopyyntö oli oikea ja kirjuri oli vahvistanut sen painamalla summeria. Pyynnön johdosta peli keskeytettiin. Vaihtoa ei ole pakko suorittaa, mutta tilanteesta aiheutuneesta viivytyksestä tulisi antaa sanktio.
(Sääntö 15.10.3.1, 15.10.3.3, 16.1.1)

4.20 Vaihdot VIDEO

Pelaaja astui vaihtoalueelle sen jälkeen, kun päätuomari oli viheltänyt syöttöluvan merkiksi. Kirjuri ei vaihtopyyntöä huomioinut eikä peli pysähtynyt. Pallorallin jälkeen verkkotuomari pyysi kirjuria merkitsemään pöytäkirjaan virheellisen katkopyynnön. Toimittiinko tilanteessa oikein?

Verkkotuomari oli oikeassa. Tämä oli tyypillinen esimerkki virheellisestä katkopyynnöstä, joka tulee merkitä pöytäkirjaan. Verkkotuomarin on kerrottava asiasta valmentajalle. Jos kyse on toistetusta virheellisestä katkopyynnöstä, kuuluu siitä antaa viivytyssanktio.
(Sääntö 15.11.1.1, 15.11.2, 16.1.1)

Jos kirjuri painaa vahingossa summeria pelaajavaihdon merkiksi (syöttölupavihellyksen jälkeen / pelaaja ei astu vaihtoalueelle), niin pitäisikö joukkueelle merkitä virheellinen katkopyyntö?

Koska virheen tekee kirjuri, ei tätä tule pitää virheellisenä katkopyyntönä eikä viivyttämisenä.
(Sääntö 15.10.3.1, 15.10.3.3)

Kentällä oli pelaaja, jota ei ollut merkitty pöytäkirjaan.
Miten toimitsijoiden tulisi menetellä?

Valmentajalla ja joukkueen kapteenilla on velvollisuus tarkistaa pelaajaluettelo ja vahvistaa se allekirjoituksillaan. Pelaajat, joita ei ole pöytäkirjassa ja jotka pelaavat ottelussa poistetaan kentältä heti kun tilanne huomataan, ja tilalle tulee pöytäkirjassa oleva pelaaja. Kaikki pisteet, jotka joukkue on tehnyt tämän listaamattoman pelaajan ollessa kentällä perutaan, ja vastapuoli saa pisteen sekä syötön.
Jos virhe huomattaisiin vasta erän päätyttyä, olisi virheen tehnyt joukkue hävinnyt erän. Jos virhe olisi huomattu vasta ottelun päätyttyä, olisi koko ottelu hävitty listaamattoman pelaajan vuoksi. Tällaisen tilanteen välttämiseksi verkkotuomarin ja kirjurin tulee tarkistaa, että aloitusjärjestyslipukkeeseen merkityt numerot vastaavat pöytäkirjaan merkittyjä pelaajanumeroita.
(Sääntö 4.1.3, 4.2.2, 5.1.1, 5.2.2, 7.3.5.4, 15.9.2)

Pelikatkon aikana vastaanottava joukkue 'A' pyysi pelaajavaihtoa. Tämän katkon aikana joukkue 'B' sai rangaistuksen, jonka seurauksena joukkue 'A' suoritti kiertovaihdon. Tämän jälkeen 'A' pyysi uutta pelaajavaihtoa.
Onko tämä sallittua?

Kyllä. Sen vuoksi, että tässä oli vaihtopyyntöjen välissä sääntöjen määrittämä päättynyt palloralli.
(Sääntö 6.1.3, 15.2.3)

Tarkistaessaan joukkueen aloitusjärjestystä verkkotuomari huomasi, että Liberon numero oli merkitty aloituskuusikkoon. Hän pyysi valmentajaa korjaamaan aloitusjärjestyslipukkeen ja ilmoitti kirjurille asiasta. Tämän jälkeen ottelu aloitettiin. Toimittiinko tilanteessa oikein?

Kyllä, toimintatapa oli oikea. Tässä tilanteessa verkkotuomarin tulisi pyytää valmentajalta uusi, korjattu aloitusjärjestyslipuke (jota voidaan muuttaa vain vahingossa väärin merkityn Liberon osalta). Kun joukkueen kokoonpanon on tarkistettu vastaavan korjattua aloitusjärjestyslipuketta, antaa verkkotuomari Liberolle luvan astua kentälle.
(Sääntö 7.3.5.2)

4.25 Vaihdot VIDEO

Joukkue pyysi vaihtoa, joka evättiin väärän numerokilven vuoksi. Tästä annettiin viivytysrangaistus, koska joukkueelle oli jo aiemmin annettu viivytysvaroitus. Voiko joukkue nyt tehdä uuden vaihtopyynnön?

Kyllä. Koska rangaistuksia pidetään päättyneinä palloralleina, voidaan uusi vaihtopyyntö tässä tapauksessa hyväksyä.
(Sääntö 6.1.3, 15.2.3)

4.26 Vaihdot VIDEO

Joukkue halusi tehdä tuplavaihdon. Yksi pelaaja astui vaihtoalueelle valmiina pelaamaan, kun toinen pelaaja etsi vielä numerokilpeä. Ennen kuin ensimmäisen vaihdon hallinnollinen osuus oli saatu hoidettua, toinenkin pelaaja oli valmiina vaihtoalueella. Olivatko tuomarit oikeassa salliessaan molemmat vaihdot niihin puuttumatta?

Kyllä. Tuomarit sovelsivat hyvin usean pelaajavaihdon menettelytapaa. Mikäli todellista viivytystä ei tapahdu, tulee tuomareiden olla joustavia.
Ero caseen 4.2 on siinä, että ko. tapauksessa vaihtopelaaja oli liian kaukana vaihtoalueelta.
(Sääntö Guidelines)

4.26.1 Vaihdot VIDEO

Vaihtopelaaja astui vaihtoalueelle numerokilpi kädessään ja lämmittelypaita yllään. Sivurajalla, kesken vaihtotapahtuman, hän huomasi tämän, riisui lämmittelypaitansa ja antoi sen kentältä poistuvalle pelaajalle. Onko tämä sallittu vaihtomenettely?

Ei. Vaihtopelaajan tulee olla vaihtopyynnön hetkellä valmiina pelaamaan. Pelaajaa, jolla on yllään lämmittelypaita, ei voida pitää valmiina pelaamaan. Sen vuoksi vaihtopyyntö on evättävä ja annettava viivytyssanktio.
(Sääntö 15.10.3.1, 15.10.3.2)

4.27 Aikalisät

Aikalisän kestoksi on määrätty 30 sekuntia. Onko tätä mahdollista muuttaa?

Kyllä. Aikalisän kestoa on mahdollista muuttaa kilpailun tarpeiden mukaan. Käytettäessä sähköistä pöytäkirjaa voidaan kello asettaa vastaamaan asetusta.
(Sääntö 15.4.1)

4.28 Virheellinen katkopyyntö VIDEO

Voiko joukkue pyytää vaihtoa ennen aikalisää SEKÄ sen jälkeen, samalla pelikatkolla?

Ei - vaikka joukkue voi pyytää kaksi aikalisää samalla pelikatkolla, kaksi erillistä peräkkäistä vaihtopyyntöä EI ole sallittu ja jälkimmäistä pidetään virheellisenä katkopyyntönä.
(Sääntö 15.3.1, 15.3.2, 15.10.3.1, 15.11.1.3, 27.2.2.6)

4.29 Virheellinen katkopyyntö VIDEO

Valmentaja pyysi kolmatta aikalisää, jonka verkkotuomari hyväksyi. Samalla hetkellä kirjuri huomasi, että kyseessä oli joukkueen kolmas aikalisä ja ilmoitti siitä verkkotuomarille.
Kuinka tämän jälkeen kuuluu toimia?

Tavallisesti kyseessä on virheellinen katkopyyntö - mutta tässä tapauksessa tapahtui todellinen viivytys. Sen vuoksi aikalisä evätään tai keskeytetään välittömästi. Pelaajat palaavat kentälle. Pelikapteenille ilmoitetaan viivyttämisestä ja annetaan viivytyssanktio.
(Sääntö 15.11.1.4, 16.1.5, 27.2.2.6)

4.30 Virheellinen katkopyyntö

Voiko joukkue tehdä virheellisen katkopyynnön sen jälkeen kun joukkueelle on jo annettu viivytysvaroitus tai -rangaistus?

Kyllä voi. Vaikka se onkin epätavallista, virheellinen katkopyyntö voi tapahtua viivytyksen jälkeen - se ei eskaloi viivytystä.
Säännöt koskien sekä virheellisiä katkopyyntöjä että viivytyksiä ovat melko tarkkoja sen suhteen, mitkä tapahtumat ovat virheellisiä katkopyyntöjä ja mitkä viivytyksiä. Sen vuoksi, vaikka joukkue olisikin jo syyllistynyt viivytykseen, jotkut tapahtumat ovat VAIN virheellisiä katkopyyntöjä eikä niitä yhdistetä aiempaan viivytykseen.
(Sääntö 15.5, 16.1)

4.30.1 Virheellinen katkopyyntö

Onko sallittua pyytää aikalisää tai normaalia pelaajavaihtoa, jos pelikatkopyyntö on jo evätty ja siitä annettu viivytyssanktio?

Ei.
Tällaisessa tilanteessa joukkueen on odotettava seuraavan päättyneen pallorallin loppumista ennen kuin se voi tehdä seuraavan pelikatkopyynnön.
Jos joukkue kuitenkin tekee pyynnön, ei sitä tule pitää virhellisenä katkopyyntönä, vaan joukkuetta muistutetaan asiasta.
(Sääntö 15.2.4, Guidelines)

4.31 Loukkaantumiset VIDEO

Saako pelaaja pelata nenä verta vuotaen?

Ei.
Tuomareiden tulee toimia harkiten tilanteissa, joissa tapahtuu loukkaantuminen jossa pelaaja vuotaa verta. Mikäli vamman välitön hoito ei auta, on hänet vaihdettava tai korvattava kunnes verenvuoto on tyrehtynyt ja veri on poistettu peliasusta.
Vaihtopelaajalle suodaan kohtuullinen aika verryttelyasun riisumiseen ja kentälle tuloon ilman sanktioita.
On hyväksyttävää, että päätuomari ei anna viivytyssanktiota tai kehota joukkuetta pelikatkoon.
(Sääntö 4.4, 15.5, 15.10.2, 15.10.3.1, 17.1.1)

4.32 Loukkaantumiset VIDEO

Libero loukkasi kätensä puolustuksessa. Lyhyen hoidon jälkeen libero ilmoitti pystyvänsä jatkamaan peliä. Päätuomari näytti sen jälkeen pelin jatkuvan normaalisti.
Oliko päätuomarin päätös oikea?

Päätuomarin päätös oli oikea. Pelaajan turvallisuuden vuoksi tuomarin on pysäytettävä peli heti, kun loukkaantuminen tapahtuu ja sallittava lääkärin/lääkintähenkilökunnan tulla kentälle. Jos loukkaantuminen näyttää olevan riittävän vakava, on pelaajan poistuttava kentältä turvallisen toipumisen takaamiseksi.
Periaate on, että päätuomarin on annettava pelaajalle ja/tai joukkueen lääkärille kohtuullinen aika loukkaantumisen vakavuuden toteamiseen, ennen kuin on turvauduttava pelaajavaihtoon.
(Sääntö 15.7, 17.1.2)

4.33 Loukkaantumiset VIDEO

Pelaajavaihtoa suoritettaessa sattuu vahinko, jonka seurauksena vaihtopelaajan nenä alkaa vuotaa verta.
Miten tulisi menetellä?

Aivan ensiksi tuomarin pitäisi pyytää lääkintähenkilökunnan apua. Peli on pysäytettävä. Mikäli pelaaja ei voi toipua pelikuntoiseksi, voidaan pelaajavaihto perua tai toinen vaihtopelaaja voidaan valita hänen tilalleen.
Koska peliä ei ole jatkettu, ei pelaajavaihtoa vahvisteta.
(Sääntö 15.2.3, 15.7)

4.34 Loukkaantumiset

Joukkueen kapteeni loukkaantui ennen ottelun alkua.
Miten tulisi menetellä?

Menettelytapa riippuu loukkaantumisen ajankohdasta. Pääperiaate on kirjoitettu säännössä 4.1.3, silloin kun kapteenit ja valmentajat ovat allekirjoittaneet pöytäkirjan, eli arvonnan jälkeen, joukkueella ei ole oikeutta muuttaa joukkueen kokoonpanoa (paitsi jos libero loukkaantuu ja valmentaja haluaa uudelleennimetä joukkueen kapteenin uudeksi liberoksi).
Tämän perusteella mikäli joukkueen kapteeni loukkaantuu ennen arvontaa ja hän tulee pelikyvyttömäksi, tulee valmentajan nimetä uusi kapteeni, jonka pelinumeron alle laitetaan raita ja numero ympyröidään pöytäkirjassa. Tällä uudella kapteenilla on kaikki kapteenin oikeudet ja velvollisuudet (esim. hän osallistuu arvontaan).
Jos kapteeni loukkaantuu arvonnan jälkeen, ei valmentajalla ole oikeutta nimetä toista pelaajaa kapteeniksi. Valmentajan tulee kuitenkin nimetä 'yleinen pelikapteeni', jolla on kapteenin oikeudet ja velvollisuudet ja allekirjoittaa pöytäkirjan ottelun jälkeen.
Molemmissa tapauksissa loukkaantuminen merkitään pöytäkirjaan.
(Sääntö 4.1.3, 5.1, 5.2.1, 5.2.2)

4.35 Loukkaantumiset VIDEO

Mikä on oikea menettelytapa, jos loukkaantunut pelaaja ei kykene osallistumaan muodolliseen pelaajavaihtoon vaihtoalueella? (Esim. hänet kannetaan pois kentältä)?

Jotta vaihdon tapahtuminen olisi kaikille selvää, vaihtopelaajan on otettava loukkaantuneen pelaajan numerokilpi ja astuttava vaihtoalueelle. Verkkotuomari ottaa numerokilven ja palauttaa sen joukkueelle.
(Sääntö 15.10.1, 17.1.1)

4.36 Loukkaantumiset VIDEO

Kaksi japanilaista pelaajaa kaatuu lattialle kesken pallorallin. Se todennäköisesti estää vastapuolta voittamasta palloa.
Pitäisikö tuomareiden pysäyttää peli välittömästi?

Viimeisimpien ohjeiden mukaisesti, ellei tilanne aiheuta pahemman loukkaantumisen vaaraa tai vaaraa muita pelaajia kohtaan, tuomareiden tulee harkita ennen pallorallin keskeyttämistä, onko kyseessä todellinen loukkaantuminen.
(Sääntö 17.1.1, Guidelines 15.3)

4.37 Loukkaantumiset VIDEO

Oikeanpuoleisen joukkueen pelaaja tajuaa, että hänen joukkueensa todennäköisesti häviää pallon, ja kaatuu sen vuoksi lattialle
Mikä olisi tässä tilanteessa paras menettelytapa?

Viimeisimmän ohjeistuksen mukaan tuomareiden kuuluu keskeyttää peli ainoastaan jos tapahtuu verta vuotava loukkaantuminen tai pelaaja aiheuttaa vaaraa kanssapelaajilleen tai on itse heidän vuokseen vaarassa. Koska pallorallit usein kestävät korkeintaan viisi sekuntia, pieni harkinta-aika ennen automaattista vihellystä uuden pallon merkiksi saattaa vähentää niitä jatkossa. Ilmiselvät teeskennellyt loukkaantumiset ovat käytösrikkeitä.
(Sääntö 17.1.1, Guidelines 15.3)

4.38 Pelin viivyttäminen

Päätuomari vihelsi joukkueet kentälle ennen kolmannen erän alkua. Toinen joukkueista ei reagoinut mitenkään. Hidastelun vuoksi päätuomari antoi heille viivytysvaroituksen.
Sen jälkeen joukkue astui kentälle. Toimiko päätuomari oikein?

Kyllä. Joukkueet on kutsuttava paikoilleen kentälle. Jos he eivät reagoi, on päätuomarin annettava viivytysvaroitus. Mikäli joukkue ei tämän jälkeenkään reagoisi, annettaisiin viivytysrangaistus. Mikäli sekin osoittautuisi tehottomaksi, tulkittaisiin joukkueen kieltäytyneen pelaamasta ja heidän tuomittaisiin luovuttaneen ottelun. Siinä tapauksessa ottelun lopputulokseksi merkittäisiin 0-3 (0-25, 0-25, 0-25).
Jos joukkue hidastelee vastaavalla tavalla palatessaan kentälle aikalisältä, sovelletaan samaa menettelytapaa.
(Sääntö 6.4.1, 16.1)

4.39 Pelin viivyttäminen

Sanktioidaanko joukkuetta viivyttämisestä, jos se kokoontuu kentällä yhteen (pallorallin jälkeen)?

Päätuomarin ei tarvitse sallia enempää kuin kohtuullinen aika siirtymiseen pelipaikoille seuraavaa pallorallia varten. On sallittava normaali tuuletus ja hengenluonti, muttei kuitenkaan pelin viivyttämistä. Päätuomarin tulee kehottaa joukkuetta siirtymään paikoilleen. Jos päätuomarin mielestä pelaajat käyttävät tätä jatkuvasti taktisesti viivyttääkseen peliä, on joukkuetta sanktioitava viivytyksestä.
(Sääntö 16.1.2, 16.1.5)

4.40 Pelin viivyttäminen

Pelaaja kieltäytyi pelaamasta, koska hänen kenttäpuoliskollaan oli tiikeripuolustuksesta aiheutunut märkä kohta.
Kuinka päätuomarin tulee toimia?

Maalaisjärjen käyttö on tässä avainasia.
Päätuomarin velvollisuuksiin kuuluu päättää siitä, viivyttävätkö pelaajien lattiankuivauspyynnöt selvästi peliä ja antaa niistä tarvittaessa viivytyssanktio.
Kun päätuomarin mielestä lattiaa on kuivattava, voi hän antaa siihen määräyksen. Päätuomari on aina se, joka kontrolloi ottelun etenemistä.
(Sääntö 1.5, 5.1.2.2, 6.4.1, 16.2)

4.41 Pelin viivyttäminen

Erätauolla joukkue meni kokonaisuudessaan pukuhuoneeseen ja palasi sieltä viiden minuutin kuluttua. Päätuomari antoi viivytyssanktion ja peliä jatkettiin.
Toimiko tuomari oikein?

Ensiksikin, joukkueella ei ole lupaa poistua kilpailualueelta ilman tuomareiden lupaa. Kahden ja puolen minuutin jälkeen verkkotuomarin pitäisi kuitenkin mennä joukkueen luo kehottamaan heitä palaamaan kentälle välittömästi, tai heidän katsottaisiin luovuttaneen ottelun. Kun he ovat palanneet kentälle, päätuomarin tulee antaa viivytyssanktio.
(Sääntö 4.2, 6.4.1, 6.4.2, 18.1)

4.42 Ulkopuolinen häirintä

Miten päätuomarin kuuluu toimia, jos katsojat keskeyttävät ottelun?

Päätuomarin tulee keskeyttää ottelu ja järjestäjän tai kontrollikomitean tulisi palauttaa järjestys. Tapahtuma merkitään pöytäkirjaan.
(Sääntö 17.2, 17.3)

4.43 Ulkopuolinen häirintä VIDEO

Neljännessä erässä tilanteessa 27-27 päätuomari antoi ensin liberolle käytösrangaistuksen (punainen kortti, pistilanne on nyt 27-28 mustan joukkueen eduksi). Päätuomarin päätöksen jälkeen valkoisen joukkueen päävalmentaja ei halunnut jatkaa peliä ja pyysi joukkueen pois kentältä protestoidakseen päätuomarin käytösrangaistuspäätöstä vastaan. Valmentajan reaktion jälkeen päätuomari näytti punaista korttia päävalmentajalle, ja ottelu päättyi siihen.
Oliko päätuomarin päätös oikea?

Jälkimmäinen punainen kortti ei ollut oikein. Päätuomarin olisi pitänyt kutsua pelaamasta kieltäytyneen joukkueen kapteeni tuomaritelineen luokse ja pyytää häntä tuomaan joukkueensa takaisin kentälle jatkamaan peliä. Mikäli joukkue ei reagoisi pyyntöön ja edelleen kieltäytyisi pelaamasta, tulisi tuomarin antaa ensin viivytyssanktio ja sitten todeta joukkueen luovuttaneen.
(Sääntö 17.2)

4.44 Ulkopuolinen häirintä VIDEO

Pelaaja puolusti palloa vapaa-alueella kentän takana, minkä jälkeen pallo osui pelialueen ilmatilassa olevan tv-kameran puomiin. Tuomareiden oli pysäytettävä peli. Miten päätuomarin pitäisi tuomita tämä tilanne; pallo 'ULKONA' vai 'Ulkopuolisena häiriönä'?

Pelialueella pelaajilla on etuoikeus pelata palloa. Jos pallo osuu ulkopuoliseen esineeseen tai henkilöön, joka tunkeutuu pelialueelle pelialueen ulkopuolelta, esim. tv-kameran puomiin tai journalistiin, joka ottaa pallon kiinni, on kyse 'ulkopuolisesta häiriöstä' ja pallo kuuluu pelata uudestaan.
Caseen liittyvällä videolla Libero yritti pelata palloa ja jatkaa siten pallorallia, mutta kameran puomi esti häntä tekemästä sitä. Tätä tulisi pitää 'Ulkopuolisena häiriönä' ja pallo pelata uudestaan.
Jos puolustus olisi suuntautunut katsomoa kohti siten, ettei kukaan pelaajista kykenisi sitä enää pelaamaan, ei tuomari tuomitsisi 'Ulkopuolista häiriötä' vaan pallo 'ULKONA'.
(Sääntö 17.2)

4.45 Ulkopuolinen häirintä VIDEO

Keskipelaajan valmistautuessa hyökkäykseen häneltä irtosi kenkä jalasta ja putosi etukentälle. Hän löi palloa ja sitten joukkue hävisi pallorallin. Pallorallin jälkeen keskipelaaja pyysi saada laittaa kenkänsä takaisin. Tuomarit eivät puuttuneet tilanteeseen pallon aikana eikä sen jälkeen. Miten tuomareiden tulisi toimia?

Pääperiaatteena on pelaajien turvallisuus. Jos tuomareiden mielestä kenkä, osana pelaajan varusteita, aiheuttaa vaaran, on peli keskeytettävä.
Koska oli ilmeistä, että kenkä ei irronnut jalasta tahallisesti, hänen pyyntöään saada laittaa se takaisin ei voida pitää viivyttämisenä.
(Sääntö 17.2)

4.46 Ulkopuolinen häirintä VIDEO

Jos palloa tavoitteleva pelaaja törmää tuomaritelineeseen, pitäisikö palloralli automaattisesti keskeyttää ja pelata uudelleen?

Ei.
Tuomarin tulisi arvioida, vaikuttaako törmäys hänen toimintaansa tai aiheuttaa pelaajan loukkaantumisen.
Jos tuomari ei kykene jatkamaan toimintaansa normaalisti, pallo pitäisi keskeyttää ja pelata uudelleen. Jos törmäys ei häiritse, antaa pallorallin jatkua keskeytyksettä.
(Sääntö 17.2)

4.47 Ulkopuolinen häirintä VIDEO

Videotarkistuksen jälkeen pallorallin hävinneen joukkueen kannattajat siirtyivät kentän laidalle osoittamaan tyytymättömyyttään tulosta kohtaan.
Miten tuomareiden pitäisi menetellä?

Tässä tapauksessa erityisesti verkkotuomari reagoi tyynesti ja sujuvan tuomaroinnin ohjeistuksen mukaisesti ohjatessaan kannattajat takaisin katsomoon. Mikäli mielenosoitus olisi laajempi, on tuomareilla oikeus keskeyttää ottelu ja pyytää järjestäjiä palauttamaan järjestys.
(Sääntö 23.2.3)

4.48 Ulkopuolinen häirintä VIDEO

Pallonpalauttajan tarkkaamattomuuden vuoksi toinen pallo pääsee vierimään kentälle. Niin pää- kuin verkkotuomarikaan eivät huomaa tilannetta. Pallorallin päätyttyä päätuomari päätti tuomita pallon pelattavaksi uudelleen ulkopuolisen häiriön vuoksi. Oliko päätös oikea?

Päätös ei ollut oikea. Koska pallo meni kentälle aivan pallorallin viime hetkillä eikä siten häirinnyt peliä tai aiheuttanut pelaajille loukkaantumisriskiä.
Pelaajien turvallisuus on tärkein periaate. Sen vuoksi, jos tuomarit huomaavat ylimääräisen pallon kentällä tai vierimäisillään kentälle, heidän on keskeytettävä palloralli välittömästi.

Jos joukkueen jäsen lähettää tahallaan ylimääräisen pallon kentälle, niin filosofian pitäisi olla sama, mutta tätä on pidettävä aggressiivisena tekona, joka johtaa ko. joukkueen jäsenen Ottelusta poistamiseen.

Kuten casessa 8.2 on mainittu, mikäli päätuomarin mielestä aiheutuu vaaraa tai tilanne todella vaikuttaa pelin jatkumiseen, on hänen keskeytettävä peli välittömästi ja tuomittava uusi pallo. Toisaalta, jos palloralli on jo päättynyt eikä tilanne vaikuta sen lopputulokseen, ei ole tarpeen tuomita uutta palloa.

Tuomareiden on kyettävä erottamaan nämä kaksi tapausta toisistaan.
(Sääntö 17.2)

4.49 Ulkopuolinen häirintä VIDEO

Valmentaja laittoi jalkansa vastapuolen hyökkäämän pallon eteen juuri ennen kuin se olisi osunut lattiaan. Tämä tapahtui aivan sivurajan tuntumassa siten, ettei ollut varmaa, olisiko pallo päätynyt rajojen sisä- vai ulkopuolelle.
Mitä päätuomarin pitäisi tässä tehdä?

Hyökkäyslyönti, joka osuu vastapuolen valmentajaan vapaa-aluella on sääntöjen mukaan ulkona.
Jos valmentaja kuitenkin koskettaa palloon sivurajan lähellä eivätkä tuomarit ja rajatuomarit pysty kosketuksen johdosta päättelemään minne pallo olisi päätynyt, on todettava pallon olevan SISÄLLÄ ja valmentajalle annettava suullinen varoitus. Mikäli aiempia käytössanktioita on alla, sovelletaan voimakkaampaa sanktiota käytösriketaulukon mukaisesti.
(Sääntö 17.2)

5 Libero

Voiko Libero astua kentälle erän alussa ilman verkkotuomarin lupaa aloitusjärjestyksen tarkastamisen jälkeen?

Kyllä voi.
Aloituskokoonpanon pelaajan on oltava kentällä kun aloitusjärjestystä tarkistetaan. Kun verkkotuomari on tarkistanut järjestyksen, voi Libero korvata takapelaajan.
(Sääntö 19.3.2.4, 19.3.2.8, 24.3.1)

Joukkue oli käyttänyt kaikki vaihtonsa, kun kentällä olevaa pelaajaa rangaistiin erästä poistamisella ja Libero oli vaihtopenkillä.
Miten ottelua jatketaan?

Pöytäkirjaan merkitystä liberosta ei voi milloinkaan tulla ottelussa tavallista pelaajaa. (Suom. huom: tähän on poikkeuksia kansallisissa sarjamääräyksissä.)

Poikkeuksellinen vaihto (johon ei kuulu liberoa) on kuitenkin tässä tapauksessa mahdollinen, jos valmentaja haluaa niin tehdä. Siinä tapauksessa erästä poistettu pelaaja ei voi enää palata otteluun.
(Sääntö 6.4.3, 15.7, 15.8)

Voidaanko Libero vaihtaa loukkaantuneen pelaajan tilalle normaalilla pelaajavaihdolla?

Ei. Libero ei voi olla osallisena pelaajavaihdossa, ei tavallisessa eikä poikkeuksellisessa.
(Sääntö 15.5, 15.7, 17)

Libero oli kentällä korvaten pelaajan #5 ja poistettiin erästä käytösrangaistuksen vuoksi. Miten ottelua kuuluu jatkaa?

Jos joukkueella on kaksi Liberoa, voi valmentaja vaihtaa rangaistun Liberon välittömästi toiseen Liberoon tai pelaajaan #5.
Jos joukkueella on vain yksi Libero, voi joukkue valita seuraavista:
- palauttaa pelaajan #5 kentälle Liberon paikalle ja pelata ilman Liberoa lopun erän ajan. Vaihtoehtoisesti
- valmentaja voi uudelleennimetä uuden Liberon niiden pelaajien joukosta, jotka eivät ole kentällä uudelleennimeämisen hetkellä ja uusi Libero voi välittömästi ottaa erästä poistetun Liberon paikan (joka ei enää voi pelata ottelussa).
(Sääntö 6.4.3, 19.1.1, 19.3.2, 19.3.2.8)

5.5 Libero VIDEO

Voiko liberokorvaaminen tapahtua samaan aikaan pelaajavaihdon kanssa?

Kyllä - koska 'korvaaminen' ei ole 'vaihto' ja päinvastoin.
(Sääntö 15.3.2, 19.3.2, 19.3.2.8)

5.6 Libero VIDEO

Libero tuli kentälle korvaamaan pelaajaa pelipaikalle 1 sen jälkeen, kun tuomari oli viheltänyt syöttöluvan merkiksi, mutta ennen syöttöhetkeä. Miten päätuomarin tulisi toimia?

Mikäli tämä tapahtui ensimmäisen kerran ottelun aikana, tulisi päätuomarin antaa pallorallin jatkua keskeytyksettä. Pallorallin jälkeen hänen täytyy huomauttaa pelikapteenille, ettei tämä ole oikea menettelytapa. Seuraavista myöhäisistä korvaamisista annetaan viivytyssanktio välittömästi, keskeyttäen palloralli. Liberon korvaaminen kuitenkin pysyy voimassa.
Jos korvaaminen tapahtuisi vasta syöttöhetken jälkeen, pitäisi päätuomarin tuomita sijoittumisvirhe.
(Sääntö 19.3.2.5)

Joukkue teki laittoman liberokorvaamisen, mutta se huomattiin ennen syöttöhetkeä.
Miten tulisi menetellä?

Kun asia huomataan, verkkotuomari viheltää ja kutsuu pelaajan takaisin. Laiton korvaaminen perutaan ja joukkueelle annetaan viivytyssanktio.
Jos tilanne huomataan vasta kun peli on jo jatkunut, seuraukset ovat samat kuin sääntöjenvastaisella vaihdolla.
(Sääntö 19.3.2.1, 19.3.2.9, 23.2.3)

Libero oli kentällä korvaamassa pelaajaa #4. Juostessaan pallon perään Libero loukkasi jalkansa eikä kyennyt jatkamaan peliä.
Valmentaja päätti haluavansa pelaajan #4 nimettävän uudeksi Liberoksi. Onko tämä mahdollista?

Ei suoraan. Valmentaja voi nimetä uuden Liberon niistä pelaajista, jotka eivät ole kentällä uudelleennimeämisen hetkellä, liberon korvaama pelaaja pois lukien.
Jos siis valmentaja haluaa pelaajasta #4 uuden Liberon, on #4 ensin palattava kentälle ja vaihdettava säännönmukaisella vaihdolla pois kentältä. Sen jälkeen hänet voidaan nimetä uudeksi Liberoksi ja hän voi palata kentälle liberona yhden päättyneen pallorallin jälkeen, koska kahta liberokorvausta ei voida tehdä samalla pelikatkolla.
(Sääntö 19.1.3, 19.3.2.2, 19.3.2.8, 19.4.2)

Voiko valmentaja olla samaan aikaan myös joukkueensa Libero?

Kyllä.
Säännöt eivät estä Liberoa olemasta valmentaja.
(Sääntö 5.2.3.4)

Joukkueen kapteeni loukkaantui ollessaan kentällä ja hänet oli vaihdettava pois. Valmentaja valitsi Liberon uudeksi pelikapteeniksi. Onko tämä sallittua?

On. Libero voi olla sekä joukkueen kapteeni että pelikapteeni.
(Sääntö 5)

Liberon korvaama pelaaja tuli erehdyksessä kentälle Liberon paikalle hetkeksi (tätä ei ehditty edes merkitä liberopöytäkirjaan) - mutta he korjasivat erehdyksensä saman tien itse.
Lasketaanko tämä korvaamiseksi?

Ei, tätä ei lasketa korvaamiseksi, koska liberokorvaamisten välillä on oltava päättynyt palloralli. Tässä oli kyseessä ilmeinen erehdys, eikä sitä pitäisi laskea virheeksi.
(Sääntö 19.3.2.1, 19.3.2.2)

Joukkue unohti korvata Liberon kenttäpelaajalla Liberon siirtyessä nelospaikalle.
Mikä on oikea menettelytapa, kun tuomarit huomaavat tämän ilmeisen erehdyksen?

Liberolla ei ole oikeutta pelata etukenttäkierroksella, ja hänen on poistuttava kentältä sen kiertovaihdon jälkeen, jolla hän siirtyisi nelospaikalle. Päätuomarin on viivytettävä vihellystä syöttöluvan merkiksi kohtuullisen ajan. Mikäli liberokorvausta ei vieläkään suoriteta, on joukkuetta muistutettava heidän velvollisuudestaan, liberokorvaus on suoritettava ja sen jälkeen joukkueelle annetaan aiheutuneesta viivytyksestä sanktio.
(Sääntö 19.3.1.1, 28.2.2.1, 28.2.2.2)

Libero korvattiin pois kentältä ja hän palasi sinne välittömästi toisen pelaajan paikalle (korvaamisten välissä ei ollut pallorallia).
Onko tämä sallittua?

Ei. Tämä on tyypillinen esimerkki virheellisestä liberokorvaamisesta. Jälkimmäisen korvaamisen kohdalla verkkotuomarin pitäisi evätä se, ja päätuomarin antaa viivytyssanktio. Otteluissa, joissa on avustava kirjuri, on hänen tehtävänsä valvoa liberokorvaamisia.
Tässä tapauksessa hänen pitäisi painaa summeria tehdyn virheen merkiksi.
(Sääntö 19.3.2.9, 23.2.3)

Libero korvattiin tavallisella kenttäpelaajalla. Syötön jälkeen varapallo ajautui kentälle ja palloralli keskeytettiin. Ennen uusintapallon aloituslupavihellystä Libero yritti korvata pelaajan kuutospaikalla. Verkkotuomari kutsui hänet takaisin.
Toimiko verkkotuomari oikein?

Kyllä, verkkotuomari toimi oikein.
Tämä on esimerkki virheellisestä liberokorvaamisesta, koska kahden liberokorvaamisen välissä ei ollut päättynyttä pallorallia. Jälkimmäisen korvaamisen hetkellä verkkotuomarin tulisi evätä se ja päätuomarin antaa viivytyssanktio.
(Sääntö 19.3.2.1)

Libero loukkaantui ottelun aikana ja verkkotuomari antoi lääkärille ja häntä avustaneelle valmentajalle luvan astua kentälle tutkimaan loukkaantumisen vakavuutta. He päättivät ottaa Liberon pois kentältä ja lähettää hänen korvaamansa pelaaja takaisin kentälle. Kun Libero oli saatettu pois kentältä, hän ilmoitti toipuneensa ja vaati saada palata takaisin kentälle. Tuomarit sallivat Liberon palaavan kentälle ja jatkavan peliä.
Oliko tämä oikein?

Ei, sitä ei olisi pitänyt sallia. Vaikka kyse oli loukkaantumisesta, Libero voitiin korvata tavallisella liberokorvaamisella. Liberolla on myös oikeus osallistua otteluun kunnes hänet on julistettu kyvyttömäksi jatkamaan peliä.
Sen vuoksi tilanteessa tapahtui virhe, kun kaksi peräkkäistä liberokorvaamista tapahtui ilman välissä ollutta päättynyttä pallorallia. Tämä on virheellinen liberokorvaaminen.
(Sääntö 19.3.2.1, 19.3.2.8)

Joukkueen 'A' Libero loukkasi käsivartensa ottelun aikana, ja hänen tilalleen uudelleennimettiin uusi Libero. Alkuperäinen Libero istui vaihtopenkillä ottelun loppuun asti.
Oliko tämä sallittua?

Kyllä. Pelaaja kykeni liikkumaan eikä luonut minkäänlaista estettä tai vaaraa joukkueille.
Tämä seikka on oleellinen tuomion suhteen. Pelaajan pitäisi sallia olla vaihtopenkillä. Jos pelaaja tarvitsisi hoitoa, pitäisi opastaa joukkueen lääkäri sijoittamaan pelaaja vaihtopenkin taakse tai muuhun turvalliseen paikkaan pelikenttäalueen (Field of play) ulkopuolelle.
(Sääntö K.1a, 19.3.2.8)

Milloin kaksi liberokorvaamista voi tapahtua saman pelikatkon aikana samalle joukkueelle?

Vain kahdessa tapauksessa voi kaksi liberokorvaamista tapahtua saman pelikatkon aikana.

1. Kun on annettu rangaistus
2. Kun tuomitaan uusi pallo pelaavan Liberon loukkaantumisen vuoksi tilanteessa, jossa hän on juuri tullut kentälle.
(Sääntö 6.1.3, 19.3.2.1)

Pelaava Libero valitti huonovointisuuttaan.
Onko sallittua uudelleennimetä uusi Libero?

Jos joukkueella on kaksi Liberoa, niin loukkaantumisen tai sairastumisen sattuessa pelaava Libero voidaan vaihtaa toiseen Liberoon. Jos joukkueella on vain yksi Libero tai toinenkin Libero loukkaantuu ollessaan kentällä, voidaan nimetä uusi Libero asianmukaisen proseduurin mukaisesti.
(Sääntö 19.3.2.2)

Kirjuri merkitsi pelinumeron '15' liberolle '5':n sijaan. Valmentaja ja kapteeni allekirjoittivat pöytäkirjan.
Mitä pitäisi tapahtua, kun tilanne huomataan?

Kyseessä on hallinnollinen virhe eikä sillä ole seurauksia joukkueelle. Kirjuri korjaa numeron huomautussarakkeeseen.
(Sääntö 19.1.2)

Ottelun ensimmäisessä erässä joukkueen 'A' Libero pelasi samanvärisellä ja muutenkin samanlaisella pelipaidalla kuin muu joukkue. Ennen toisen erän alkua joukkueen 'B' valmentaja protestoi tilannetta vastaan. Mikä on oikea päätös tilanteessa?

Koska väärällä pelipaidalla ei ollut vaikutusta peliin, ei ensimmäisen erän lopputulosta peruta eikä 'A':ta sanktioida. Tekninen delegaatti päättää, onko Liberon on kuitenkin vaihdettava pelipaitansa.
(Sääntö 19.2)

Kaksi pelaajaa yritti torjua vastapuolen hyökkäystä ja hyppäsi verkolla. Heidän välissään myös Libero hyppäsi, muttei missään vaiheessa kurottautunut millään ruumiinosalla verkon yläreunaa korkeammalle. Siitä huolimatta verkkotuomari vihelsi torjuntayrityksen. Oliko päätös oikea?

Päätös ei ollut oikea. Koska Libero ei missään vaiheessa kurottautunut millään ruumiinosalla verkon yläreunaa korkeammalle, ei hänen hyppyään voida pitää torjuntayrityksenä.
(Sääntö 14.1.1, 14.1.2, 14.1.3, 14.1.4, 14.6.6)

Libero poistui kentältä. Syöttäjälle tuomittiin kahdeksan sekunnin ylitys syötössä.
Voiko Libero nyt palata kentälle?

Kyllä voi.
Tätä syöttöä (virhettä) pidetään päättyneenä pallorallina. Sen vuoksi liberon sallitaan palata kentälle.
(Sääntö 6.1.3, 19.3.2.1, 19.3.2)

Valmentaja julisti joukkueen ainoan Liberon pelikyvyttömäksi ja halusi uudelleennimetä uuden Liberon.
Kenet voidaan uudelleennimetä uudeksi Liberoksi ja milloin?

Liberon korvaamaa pelaajaa lukuun ottamatta kenet tahansa uudelleennimeämispyynnön hetkellä vaihdossa oleva pelaaja voidaan uudelleennimetä uudeksi Liberoksi. Alkuperäinen Libero ei voi enää palata otteluun missään tapauksessa.
Jos valmentaja haluaa Liberon korvaaman pelaajan uudeksi Liberoksi, hänen on ensin suoritettava sääntöjen mukainen pelaajavaihto.
Jos pelaava libero julistetaan pelikyvyttömäksi, hänet on korvattava liberon korvaamalla pelaajalla ja uusi Libero saa tulla kentälle päättyneen pallorallin jälkeen.
(Sääntö 19.3.2.8, 19.4.2.1, 19.4.2.4)

5.24 Libero VIDEO

Joukkueella oli kaksi liberoa, #11 ja #16. Jälkimmäisellä oli samanlainen pelipaita kuin muulla joukkueella. Joukkue pyysi pelaajavaihtoa ja pelaaja #16 saapui vaihtoalueelle mennäkseen kentälle. Kirjuri ilmoitti välittömästi, että tämä vaihtopyyntö oli laiton. Miten pelin tulisi jatkua?

Liberolla ei ole oikeutta olla osallisena tavallisessa eikä poikkeuksellisessa pelaajavaihdossa. Sen vuoksi vaihtopyyntöä on pidettävä säännönvastaisena. Koska tämä huomattiin ennen pelin jatkumista, pyyntö pitäisi evätä ja antaa joukkueelle viivytyssanktio.
Liberon on kuitenkin vaihdettava pelipaitansa.
Tuomareiden pitäisi valvoa huolellisesti joukkueiden kokoonpanoa ja peliasuja ja verrata pelaajien ja paitojen numeroita ennen ottelun alkua jotta tällaisilta tilanteilta vältyttäisiin.
(Sääntö 15.5.1, 15.7, 16.1.3, 19.2)

Joukkueella oli kaksi liberoa. Toisen erän jälkeen valmentaja julisti molemmat liberot pelikyvyttömiksi ja uudelleennimesi yhden uuden liberon heidän tilalleen. Onko tämä sallittua?

Kyllä, se on sallittua.
Ei ole kiellettyä julistaa molempia liberoita pelikyvyttömiksi samalla kertaa. Kumpikaan alkuperäisistä liberoista ei saa palata otteluun uudelleennimeämisen jälkeen, mutta heillä on oikeus istua vaihtopenkillä tai olla lämmittelyalueellla.
(Sääntö 19.4.2.1, 19.4.2.2)

5.26 Libero VIDEO

Joukkueen 'A' Libero puolusti etukentällä palloa yhden käden sormilla siten, että käsi oli pään yläpuolella. Liberon kosketuksen jälkeen joukkueen 'A' pelaaja hyökkäsi pallon siten, että kosketushetkellä pallo oli kokonaan verkon yläreunaa korkeammalla. Oliko tämä sallittua?

Säännön hengen mukaisesti, jos liberon kosketus tehtiin avonaisin sormin, tavanomaisen, tarkoituksellisen passin tapaan, se on virhe. Jos taas libero yritti suojata päätään/kasvojaan passaamisen sijaan, on tilanne sallittu.
(Sääntö 13.3.6, 19.3.1.4)

5.27 Libero VIDEO

Libero teki klassisen sormipassin etukentältä. Kosketuksen hetkellä hän astui hyökkäysrajan taakse ja nosti samalla etukentällä olleen jalkansa ilmaan. Hänen joukkuetoverinsa toteutti hyökkäyksen lyömällä pallon, joka oli verkon yläreunaa korkeammalla. Päätuomari tuomitsi toiminnan virheeksi ja antoi pallon vastapuolelle.
Oliko se päätös oikea?

Kyllä. Tällaisessa tilanteessa Liberon viimeinen kosketus lattiaan on ratkaiseva. Tätä periaatetta käytetään myös hyppysyötössä ja takapelaajan hyökkäyksessä.
Vaikka vasen jalka on ilmassa, sen viimeinen kosketuspiste oli ETUKENTÄLLÄ. Siksi hyökkäyslyönnin toteuttaminen tähän palloon, sen ollessa kokonaan verkon yläreunaa korkeammalla, on virhe.
(Sääntö 13.3.6, 19.3.1.4)

6 Osanottajien käyttäytyminen

6.1 Osanottajien käyttäytyminen

Päätuomari varoitti pelaajaa käytösrikkeestä mennen suoraan vähäisten käytösrikkeiden rankaisun VAIHEESEEN 2, ja näytti pelaajalle keltaista korttia, joka merkittäisiin pöytäkirjaan.
Toimiko päätuomari oikein?

Tuomari toimi oikein. Päätuomarin on kontrolloitava tällaisia käytösrikkeitä. Keltainen kortti on merkittävä pöytäkirjaan.
Päätuomari voi antaa suullisen varoituksen pelikapteenin kautta (vaihe 1), jos käytösrike on yleisluonteinen.
Hän voi myös rikkeen vakavuudesta riippuen aloittaa suoraan vaiheesta 2 näyttäen keltaista korttia suoraan rikkeen tehneelle pelaajalle tai pelikapteenin kautta muulle joukkueen jäsenelle.
(Sääntö 21.1, 21.2)

6.2 Osanottajien käyttäytyminen

Verkkotuomari huomasi yrityksen harhauttaa tuomareita (torjuja nykäisi verkkoa) ja tuomitsi pallon hyökkääjän joukkueelle. Päätuomari antoi sen jälkeen torjuneen joukkueen pelaajalle varoituksen keltaisella kortilla.
Oliko tämä oikea sanktio tilanteessa?

Päätuomarin päätös ei ollut oikea.
Hyökänneen joukkueen kuului voittaa pallo, koska vastapuolen pelaaja kosketti verkkoon häiriten peliä. Torjujalle olisi pitänyt antaa käytösrangaistus räikeästä käytöksestä yrityksestä johtaa tuomareita harhaan.
(Sääntö 21.2.1, 21.3)

6.3 Osanottajien käyttäytyminen

Joukkueen 'A' valmentaja nousi seisomaan pallon päätteeksi ja heilutti käsiään tavalla, joka osoitti halveksuntaa tuomarin päätöstä kohtaan.
Onko tämä sallittua?

Valmentajan on saatava ilmaista itseään tietyillä normaaleilla tavoilla ja tuomarin kuuluu vain rauhoitella häntä ilman muita seurauksia.
Jos valmentajan reaktion katsotaan saavuttavan vähäisten käytösrikkeiden vaiheen 2, on päätuomarin varoitettava häntä keltaisella kortilla. Jos sama toistuu, on annettava rangaistus punaisella kortilla.
(Sääntö 5.2, 21.1, 21.2, 21.3)

6.4 Osanottajien käyttäytyminen

Päätuomari tuomitsi erien välisellä tauolla joukkueen 'A' pelaajalle käytösrangaistuksen (punainen kortti) räikeästä käytöksestä. Joukkueella 'A' oli seuraavan erän aloitus.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Käytösrangaistukset erien välillä merkitään seuraavan erän rangaistuksiksi ja huomioidaan erää aloitettaessa. Siispä ennen ensimmäistä syöttöä tuomari viheltää pilliin ja antaa joukkueelle 'A' rangaistuksen. Joukkue 'B' saa pisteen, suorittaa kiertovaihdon ja syöttää.

Seuraavassa on yhteenveto erien välillä tapahtuvista rikkomuksista, jotka on merkittävä pöytäkirjaan:

- Varoitus kenelle tahansa joukkueen jäsenelle (keltainen kortti).
- Rangaistus syöttävän joukkueen jäsenelle. Vastaanottava joukkue saa pisteen, suorittaa kiertovaihdon ja saa aloituksen
- Rangaistus vastaanottavan joukkueen jäsenelle. Syöttävä joukkue saa pisteen.
- Rangaistus molemmille joukkueille järjestyksestä riippumatta.
Molemmat joukkueet saavat pisteen (tilanne 1-1) ja suorittavat kiertovaihdon.

Pistetilanne vaihtuu vasta sitten kun molempia joukkueita on rangaistu.
(Sääntö 21.5)

6.5 Osanottajien käyttäytyminen VIDEO

Pallorallin päätyttyä passari nykäisi turhautuneena verkon alanarua.
Oliko tämä virhe?

Ei.
Koska videolla näkyvä verkkokosketus tapahtui pallorallin jälkeen, ei sitä voida pitää virheenä.
Käytösrikemielessä säännön 21.3 mukaan päätuomarilla on oikeus rangaista pelaajaa teon vakavuuden mukaan. Verkon nykiminen voi olla normaali pettyneen pelaajan tunnereaktio, jonka hallitseminen kuuluu tuomaroinnin taiteeseen. Joissain tapauksissa tarkoituksellinen verkon repiminen voi olla räikeää käytöstä, esim. pallorallin aikana tuomareiden tai vastapuolen harhaanjohtamiseksi, ja rangaistaan sen mukaisesti.
(Sääntö 21.2, 21.2.1, 21.3, Guidelines 24.7)

6.6 Osanottajien käyttäytyminen

Pelaaja käveli päätuomaria kohti elehtien vilkkaasti ja huutaen vaikka häntä oli jo varoitettu.
Miten tähän pitäisi suhtautua?

Tätä tulisi pitää loukkaavana käytöksenä ja rangaista erästä poistamisella keltaisella ja punaisella kortilla yhdessä.
(Sääntö 21.1, 21.2, 21.3)

6.7 Osanottajien käyttäytyminen

Pelaajaa rangaistiin erästä poistamisella ilman edeltävää varoitusta. Joukkue ei ollut aiemmin saanut käytösvaroitusta tai -rangaistusta.
Miten päätuomarin tulisi reagoida seuraaviin saman joukkueen muiden jäsenten käytösrikkeisiin?

Päätuomarin tulisi normaaliin tapaan yrittää estää joukkueen käytöstä päätymästä rangaistavalle tasolle.
Kuitenkin selkeässä loukkaavan käytöksen tapauksessa tuomarin on rangaistava pelaajaa suoraan erästä poistamisella, vaikkei aiempia sanktioita olisikaan annettu.
Päätuomari voi antaa varoituksia ja käytösrangaistuksia muille joukkueen jäsenille erästä poistamisen jälkeenkin - mutta kun keltainen kortti on annettu, ei sitä voi antaa uudestaan kenellekään saman joukkueen jäsenelle.
(Sääntö 21)

6.8 Osanottajien käyttäytyminen

Pelaajaa #5 rangaistiin erästä poistamisella. Minne tämä pelaaja menee poistuttuaan kentältä?

Pelaajan, jota on rangaistu erästä poistamisella, tulee mennä joukkueen pukuhuoneeseen (varalla olevan tuomarin saattamana) lopun erän ajaksi. Erän päätyttyä pelaajan on palattava kilpailualueelle.
(Sääntö 21.3.2.1, K.9)

6.9 Osanottajien käyttäytyminen VIDEO

Aloitussyötön jälkeen verkkotuomari viheltää vastaanottavalle joukkueelle sijoittumisvirheen. Valmentaja protestoi voimakkaasti ja väittää joukkueensa sijoittuneen oikein "uusien sääntöjen mukaisesti", ylittäen vielä kaikki hyvän käytöksen rajat sanoen tuomarille useaan kertaan: "Sinä et tunne sääntöjä."

Tämä on tilanne, jossa päätuomarin on suojeltava verkkotuomaria. Valmentajan käytös ja sanat ylittävät hyväksyttävän rajan. Sallimalla tällaisen käytöksen valmentaja pääsee kaikkien huomion keskipisteeseen. Vaikka verkkotuomari yritti selittää tilannetta pelikapteenille, jatkoi valmentaja protestointiaan ja yritti horjuttaa verkkotuomarin päätöstä.
Päätuomarin olisi pitänyt antaa valmentajalle käytösrangaistus räikeästä käytöksestä.
(Sääntö 21)

6.10 Osanottajien käyttäytyminen

Ottelun jälkeen joukkueen kapteeni käyttäytyi päätuomaria kohtaan hyvin epäurheilijamaisesti.
Miten päätuomarin tulisi toimia?

Pelaajaa on rangaistava jollain tavalla.
FIVB:n tapahtumissa ottelu ei suinkaan pääty tuomarien viimeiseen vihellykseen, joten kapteenin käytös on raportoitava ottelun jurylle, ja käytöksen yksityiskohdat merkittävä pöytäkirjan huomautussarakkeeseen. FIVB:n valvontakomitealla on käytettävissään eriasteisia sanktioita, kilpailukielto mukaan lukien.

6.11 Osanottajien käyttäytyminen

Liberon korvaama pelaaja istui penkillä. Päätuomari rankaisi häntä käytösrangaistuksella. Pelaaja jatkoi käytöstään ja hän antoi aplodit tuomarille. Päätuomari rankaisi häntä erästä poistamisella. Pelaaja jatkoi käytöstään ja häntä rangaistiin ottelusta poistamisella.
Miten tilanteessa kuuluu menetellä?

Koska libero ei voi pelata etukenttäkierroksella, on erästä tai ottelusta poistettu vaihdettava välittömästi sääntöjenmukaisella tai poikkeuksellisella pelaajavaihdolla.
Tämä voidaan tehdä ilman Liberon poistumista kentältä tai joukkueen pelaamista ilman korvaavaa pelaajaa.
Kun rangaistuksen hallinnollinen osuus on suoritettu, tulee valmentajan (tai kapteenin) näyttää asianmukaista käsimerkkiä, yksinkertaisesti informoidakseen tuomaria siitä, minkä numeroinen pelaaja tulee rangaistun pelaajan tilalle. Tämä merkitään pöytäkirjaan.
(Sääntö 6.4.3, 15.5.2)

7 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa

7.1 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa

Verkkotuomari kielsi valmentajaa häiritsemästä kirjuria tai puhumasta tälle.
Toimiko verkkotuomari oikein?

Kyllä, verkkotuomari toimi oikein.
Tuomaroinnin taiteen hengessä, mikäli tällaiset tilanteet ovat selvitettävissä verkkotuomarin huomautuksella ilman muodollisuuksia, näin voidaan tehdä.
(Sääntö 23.3.2.2)

7.2 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa

Saako vaihtopelaaja istua lämmittelyalueen lattialla seisomisen tai venyttelyn sijaan?

Pelaajien ei tarvitse seistä lämmittelyalueella. Toisaalta he eivät saa tällä alueella myöskään istua penkillä, tuolilla, kaiteella tai muurilla, ellei tekninen delegaatti ole sitä erityisestä syystä sallinut.
(Sääntö 4.2.1, 4.2.3, 24.2.4, 24.2.5)

7.3 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa

Voiko valmentaja kysyä kirjurilta vastapuolen ottamien aikalisien lukumäärästä?

Kirjurin ei pidä vastata valmentajalle.
Yleisesti ottaen valmentajilla ei ole oikeutta kysyä kirjureilta mitään tietoja.
Jos kuitenkin sähköinen tulostaulu on käytössä eikä käytettyjen pelikatkojen määrä ole nähtävissä, on valmentajilla oikeus kysyä kirjurilta tätä asiaa, mutta ainoastaan oman joukkueensa osalta ja vain sellaisella hetkellä, jolloin se ei häiritse kirjurin työtä tai viivytä peliä.
(Sääntö 27.2.2)

7.4 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa

Voiko joukkueen kapteeni tehdä virallisen vastalauseen pöytäkirjaan, jollei hän ole ilmoittanut tuomarille aikomuksestaan ottelun aikana?

Jos ei pelikapteeni ole tapahtuman aikaan maininnut vastalauseesta, ei hän voi tehdä kirjallista vastalausetta pöytäkirjaan ottelun lopussa.
(Sääntö 5.1.2.1, 5.1.3.2, 23.2.4)

7.5 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa

Voidaanko tuomareiden päätöksiä kumota vielä erän päätyttyä?

Kyllä. Tuomarit saavat seuraavan erän alkamiseen saakka muuttaa sääntöjen soveltamista koskevia päätöksiään, mikäli huomaavat erehtyneensä. Pistetilanne oikaistaan asianmukaisesti.

7.6 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa

Sen jälkeen kun kolmas aikalisäpyyntö oli evätty virheellisenä katkopyyntönä, valmentaja muuttikin mieltään ja lähetti pelaajan vaihtoalueelle.
Onko tämä sallittua?

Edellyttäen ettei syöttöluvan merkiksi ollut vihelletty, olisi vaihtopyyntö pitänyt sallia, ainoastaan aikalisäpyyntö oli virheellinen. Tämä aikalisäpyyntö pitäisi kuitenkin merkitä pöytäkirjaan virheellisenä katkopyyntönä.
(Sääntö 15.1, 15.2.1, 15.11, 16.1, 16.2, 24.2.6, 24.2.7)

7.7 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa

Aikalisällä valmentaja kokoontui koko joukkueensa kanssa aivan vapaa-alueen takakulmaan, lähelle lämmittelyaluetta.
Onko tämä sallittua?

Säännöt määräävät 'pelissä olevat pelaajat menemään vapaa-alueelle penkkinsä lähelle' aikalisän ajaksi ja verkkotuomarin pitäisi kehottaa joukkuetta tekemään siten.
(Sääntö 15.4.2)

7.8 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa

Apuvalmentaja tuli sivurajan luo auttamaan pelaajia löytämään märän kohdan kentällä.
Päätuomari kutsui pelikapteenin luokseen ja käski häntä kehottamaan apuvalmentajaa pysymään penkillä.
Oliko päätuomarin päätös oikea?

Päätuomarin päätös oli oikea. Apuvalmentajalla on oikeus istua penkillä eikä hän saa puuttua otteluun. Vain valmentaja saa kävellä sivurajan lähellä.
(Sääntö 5.2.3.4, 5.3.1)

7.9 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa

Pallorallin jälkeen valmentaja kysyi verkkotuomarilta oliko hänen joukkueensa syöttäjä oikea. Verkkotuomari tarkisti syöttöjärjestyksen kirjurin kanssa ja vastasi oikean pelaajan olevan valmiina syöttämään. Päätuomari jatkoi peliä.
Toimivatko tuomarit oikein?

Vaikka ainoa joukkueen jäsen, jolla on oikeus puhutella tuomareita, on pelikapteeni, ei tämä lyhyt sananvaihto valmentajan ja verkkotuomarin välillä vaikuta peliin millään tavalla. Sen vuoksi verkkotuomari voi vastata valmentajan tiettyihin kysymyksiin sujuvan tuomaroinnin taiteen nimissä.
(Sääntö Guidelines, 5.1.2)

7.10 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa VIDEO

Onko päätuomarilla oikeus viheltää vastaanottavan joukkueen sijoittumisvirhe?

Ei.
Päätuomari EI saa viheltää tätä virhettä, koska hän ei voi nähdä sitä sen täsmällisellä tapahtumahetkellä!
Päätuomarilla on kuitenkin oikeus kumota kaikkien muiden tuomariston jäsenten päätökset.
(Sääntö 23.2.1)

8 Erikoistilanteet

8.1 Erikoistilanteet

Joukkue 'B' hidasti tarkoituksellisesti pelin tempoa.
Kuinka tuomarin tulisi toimia?

Tuomarin on pidettävä pelin tempo vakiona, jotta peli sujuisi normaalisti. Tuomarin ei tule koskaan antaa ulkoisten vaikutusten hidastaa ottelun kulkua ja heikentää [toisen] joukkueen suoritustasoa.

8.2 Erikoistilanteet

Joukkueen 'B' pelaajalta putosi lattiankuivausliina joukkueen 'A' kentälle.
Kuinka tuomareiden tulisi toimia?

Jos tilanne aiheuttaa päätuomarin mielestä vaaraa, on pysäytettävä peli välittömästi ja tuomittava uusi pallo. Toisaalta, jos pallo on pelattu loppuun eikä liinalla ollut vaikutusta sen lopputulokseen, ei ole tarvetta uusia palloa.
(Sääntö 17.2)

8.3 Erikoistilanteet

Ottelua jatkettiin toisella kentällä valojen sammumisen vuoksi.
Miten tulee menetellä ottelusta poistetun pelaajan kohdalla pelattaessa erää uudestaan?

Keskeytynyt erä peruuntuu ja aloitetaan uudelleen samalla aloituskokoonpanolla, mutta erästä tai ottelusta poistetut pelaajat eivät saa siihen osallistua. Hänen tilalleen tulee toinen pelaaja, joka ei ole aloituskokoonpanossa.
Edelleen, kaikki muutkin sanktiot, jotka on merkitty pöytäkirjaan siihen mennessä kun valot sammuivat, on otettava uusintaerässä huomioon.
(Sääntö 17.3.2.2)

8.4 Erikoistilanteet VIDEO

Juostessaan ylityskaistan ulkopuolelta verkon toiselle puolelle menneen pallon perään pelaaja tarttui verkkopylvääseen kyetäkseen kääntymään riittävän nopeasti.
Onko tämä tuen ottamista?

Ei. Päätettäessä onko peli sallittua, pallon pelaamisen hetki on ratkaiseva. Koska pelaaja ei ottanut tukea lyödessään palloa, ei hänen voida katsoa ottaneen tukea. Peli oli siis sallittua ja näyttävää.
(Sääntö 9.1.3)

8.5 Erikoistilanteet VIDEO

Kun pelaajavaihto oli tehty, päätuomari muutti haastomenettelyn johdosta alkuperäistä päätöstään ja määräsi pallon pelattavaksi uudelleen. Sen vuoksi valmentaja pyysi pelaajavaihdon perumista.
Onko tämä mahdollista?

Koska päätuomari muutti päätöstään, johon pelaajavaihto perustui, on pelin hengen mukaista sallia valmentajan pyyntö. Joukkueen pelaajavaihtojen määrä pysyi ennallaan.

8.6 Erikoistilanteet VIDEO

Verkkonauhaan (tai vastapuolen torjuntaan) osuneen hyökkäyksen johdosta antenni ja verkkomerkki irtosivat verkosta. Antenni oli jo putoamassa alas, kun punainen (hyökännyt) joukkue kosketti seuraavan kerran palloon.
Mitä päätuomarin tulisi tuomita?

Videotarkistuksen perusteella pallo ei osunut torjuntaan. Antenni oli joka tapauksessa irronnut hienoisesti ennen kuin punaisen joukkueen pelaaja kosketti siihen, joten pallo tulee pelata uudestaan. Päätuomari oli oikeassa tuomitessaan uuden pallon.

8.7 Erikoistilanteet

Tilanne on kolmannessa erässä 9-7. Havaitaan, että jälkimmäisellä joukkueella on kentällä kaksi pelaajaa numerolla #11. Ilmeisesti toinen pelaajista on pelannut kaksi ensimmäiseä erää numerolla #10, jolla hänet on asianmukaisesti merkitty pöytäkirjaan. Vaihtaessaan märkää pelipaitaa toisen ja kolmannen erän välillä hän on vahingossa laittanut ylleen numeron #11.
Kumpikaan pelaaja ei ole syöttänyt kolmannessa erässä.
Päätuomari ohjasi pelaajan vaihtamaan ylleen oikean pelipaidan ja antoi joukkueelle viivytyssanktion.
Toimiko päätuomari oikein?

Kyllä, tuomari oli oikeassa.
Sekä kirjurin että verkkotuomarin olisi pitänyt huomata ennen erän alkua, että kentällä on kaksi pelaajaa numerolla #11 ja oikaista tilanne siinä vaiheessa.
Tämä on epätavallinen tilanne, jota ei ole tarkalleen käsitelty sääntökirjassa ja päätuomarilla on valta päättää sellaisista asioista.
Koska pelaaja oli asianmukaisesti merkitty pöytäkirjaan ja aloitusjärkestyslipukkeessa oli hänen oikea numeronsa (#10), ei sääntöä 7.3.5.4 voida soveltaa. Päätuomari oli siis oikeassa, kun EI vähentänyt joukkueelta pisteitä.
Koska joukkue oli ainakin osittain vastuussa aiheutuneesta keskeytyksestä, oli viivytyssanktio aiheellinen ja pelaajan on pelattava pelipaidalla, jossa on oikea numero.
Ottelua jatketaan samasta pistetilanteesta, missä virhe havaittiin.
Yhteenveto:
23.2.3 Päätuomarilla on valta tehdä päätös missä tahansa peliä koskevassa asiassa, myös sellaisessa, jota ei mainita pelisäännöissä.
- pelipaita vaihdetaan oikeaan numeroon
- annetaan viivytyssanktio
(Sääntö 7.3.5.4, 23.2.3)

9 Teknologian käyttöön liittyvät tilanteet

9.1 Teknologiacaset

Haastetuomarin headset lakkasi toimimasta kesken ottelun.
Miten tilanteessa pitäisi jatkaa, jotta voitaisiin ylläpitää haastemahdollisuutta?

Haastetuomarin luona pitäisi olla varaheadsetit. Ihannetilanteessa kommunikaatioverkko kattaa kaikki osapuolet, mutta jos varakappaleita ei ole saatavilla, on kirjurin toimittava ilman headsetiä käsimerkkien välityksellä sekä verkkotuomarin kanssa kasvotusten puhuen. Näin ollen haastetuomari käyttää kirjurilla ollutta headsetiä.

9.2 Teknologiacaset

Apuvalmentaja lähetti datan kahdesta pelaajavaihdosta. Vaihtoalueelle astui kuitenkin eri pelaajat. Miten tuomareiden ja kirjurin tulisi menetellä?

Vaihtopyyntö tapahtuu silloin, kun vaihtopelaajat astuvat vaihtoalueelle. Joukkueen tabletti ei kumoa sääntötekstiä. Teknologia on tarkoitettu avustamaan, mutta inhimillinen virhe voi silti tapahtua, eikä vaihtoa saa sen perusteella evätä.
Verkkotuomari ja kirjuri yksinkertaisesti hyväksyvät vaihtoalueelle tulleiden pelaajien vaihdot sillä edellytyksellä, että ne ovat muutoin sallittuja. Kirjurin tulee hyväksyä vaihdot yksitellen sen sijaan, että hän painaisi "accept all". Kirjurin kuuluu sanoa headsetiin "going manual" ("mennään manuaalisesti"), jotta verkkotuomari tietää antaa kirjurille hieman lisää aikaa suorittaa vaihtotapahtuma sähköiseen pöytäkirjaan.
(Sääntö 15.10.3.1, 15.10.4)

9.3 Teknologiacaset

FIVB:n maailmatason kilpailussa ei käytetty numerokilpiä pelaajavaihdoissa. Onko tämä oikein?

Pitkäkestoisissa huipputason tapahtumissa ottelukohtaiset joukkueet valitaan laajemmasta pelaajajoukosta, jolloin pelinumerot voivat jatkua esim. 99 saakka.
Tämän johdosta numerokilvet ovat epäkäytännöllisiä. Lisäksi numerokilvet itsessään voivat johtaa moninaisiin virheisiin, jotka puolestaan johtavat ei-toivottuihin viivytyssanktioihin.
Numerokilvistä luopuminen on parempi vaihtoehto.
Mikäli teknologisia apuvälineitä ei ole täysimääräisesti käytössä ja pelinumerot ovat normaalikäytännön mukaisia, on numerokilpiä edelleen käytettävä.
(Sääntö 15.10.3.3)

9.4 Teknologiacaset

Valmentaja lähetti tabletilla datan aikalisäpyyntöä varten sekunnin murto-osan ennen kuin kirjuri painoi "Start rally", mutta ratkaisevasti päätuomarin syöttölupavihellyksen aikana/jälkeen.
Pelaajat olivat kävelemässä kohti vaihtopenkkiään, kun vastapuoli syötti pallon tyhjään kenttään.
Miten päätuomarin pitäisi toimia ylläpitääkseen pelin eheyttä?

Hämmennyksen välttämiseksi päätuomari voi soveltaa sujuvan tuomaroinnin taitoa.
Tässä tilanne kärjistyi kirjurin tarkkaamattomuuden vuoksi, koska aikalisäsummerin olisi pitänyt automaattisesti kytkeytyä pois päältä kirjurin painettua "Start rally"-painiketta.
Päätuomari voi tässä käyttää harkintaa ylläpitääkseen lajin imagoa ja vaihtaa käsimerkkinsä syöttöluvasta aikalisäksi.
(Sääntö 15.11.1, 15.11.1.1, 16.1.4.)

9.5 Teknologiacaset VIDEO

Joukkue 'A' lyö pallon verkon alanauhaan ja se tunkeutuu kokonaan 'B':n ilmatilaan, ennen kuin 'A' pelastaa sen takaisin omalle puolelleen. Se, että pallo tunkeutui kokonaisuudessaan 'B':n puolelle varmistuu vasta siinä vaiheessa, kun 'B' on haastanut 'A':n verkkovirheestä. Kumpi joukkue voittaa pallon?

Säännöt sanovat, että pallo on "ulkona", kun se ohittaa kokonaisuudessaan verkkotason verkon alapuolisessa tilassa. Haastesäännösten mukaan ensimmäinen videolla näkyvä virhe ratkaisee pallorallin tuloksen, vaikka se ei olisikaan sama, jonka johdosta haaste on esitetty. Tässä tapauksessa vaikka haaste koskikin verkkovirhettä - jota ei tapahtunut - päätuomari sai vahvistuksen alkuperäiselle tuomiolleen, jonka mukaan joukkue 'A' pelasi palloa sen ollessa kokonaan 'B':n puolella. Tämä virhe vihellettiin, kuten pitikin.
Toisaalta, tilanne pääsi tapahtumaan, koska verkkoa ei ollut kiristetty niin tiukalle kuin olisi pitänyt. Verkon kireys on tarkastettava ja korjattava ennen ottelua ja tarkkailtava läpi ottelun, jotta vältettäisiin tällaisia tilanteita, joista jää joukkueille katkera jälkimaku.
(Sääntö 8.4.5)

9.6 Teknologiacaset

Joukkueen lähettämään aloitusjärjestykseen merkitty pelaaja loukkaantui ennen ottelun alkua. Voidaanko hänet vaihtaa ennen ottelun alkua?

Tabletilla lähetyt aloitusjärjestykset toimivat samoin kuin paperiset. Sen vuoksi pelaaja voidaan vaihtaa, mutta se lasketaan erän pelaajavaihtoihin, ellei tapahtumassa ole käytössä erikoissäädöksiä.
(Sääntö 7.3.2, 7.3.4)

9.7 Teknologiacaset

Pelaaja astui vaihtoalueelle oikeaan aikaan, mutta dataa ei ollut siirretty. Miten tilanne hoidetaan?

Virallinen vaihtopyyntö tapahtuu pelaajan astuessa vaihtoalueelle. Sen vuoksi kirjurin on ennen muita toimenpiteitä tarkastettava, onko pyyntö laillinen.
Jos se on, hänen tulee hyväksyä pyyntö manuaalisesti ja sanoa headsetiin "going manual ("mennään manuaalisesti"), jotta vaihtotapahtumalle osattaisiin antaa hieman enemmän aikaa.
Jos pyyntö on laiton, se evätään ja tuomarit seuraavat asianmukaisia sääntöjä.
(Sääntö 15.5.1, 16.1.3)

9.8 Teknologiacaset VIDEO

Haasteen jälkeen tuli ilmeiseksi, että videohaasteoperaattorit olivat näyttäneet väärän videoklipin.
Mitä vaihtoehtoja päätuomarilla on tässä tilanteessa?

Päätuomarin on kunnioitettava sitä seikkaa, että videohaastejärjestelmä on luotu, jotta päätöksenteossa päästäisiin mahdollisimman reiluun lopputulokseen.
Sen vuoksi päätuomarin on vaadittava oikean videon näyttämistä eikä ehdoitta hyväksyä ensimmäistä.

9.9 Teknologiacaset VIDEO

Kun videohaastemahdollisuus on käytössä, joukkueet voivat haastaa epäiltyjä tilanteita, jotka ovat kenties jääneet tuomareilta huomaamatta. Miten tuomareden pitäisi suhtautua siihen, jos vastapuoli tunnustaa virheen?

Reilun pelin hengessä vastapuolen tunnustus on tervetullut. Päätuomari voi siten hyväksyä pelaajan tunnustuksen ja siten välttää tai peruuttaa haasteprosessin. Vuoden 2023 VNL finaalissa Fair Play -säädöstä kokeiltiin ajan säästämiseksi videohaastetilanteissa, jos joukkue tunnusti torjunta- ja verkkokosketuksen.
(Sääntö 7.3.2, 7.3.4)