Tällä sivulla Lentopalloliiton Tuomarijaos julkaisee esimerkkejä sääntötulkinnoista videoklippien avulla.

Tuomarijaos analysoi jatkuvasti Mestaruusliigaotteluita yhdessä tuomarivalmentajien kanssa. Julkaisemme lähinnä liigaotteluista tilanteita ja perustelemme päätökset videoiden ja sääntöjen perusteella.

Tarkoituksenamme on parantaa läpinäkyvyyttä sekä ymmärrystä lentopallon säännöistä jotta tuomareiden ratkaisut olisivat helpompia ymmärtää.

Mikäli haluat selvennystä johonkin sääntöasiaan tai tulkintaan niin voit laittaa sähköpostia osoitteeseen: lentopallotuomarit ät lentopalloerotuomarit.fi. Pyrimme ottamaan toiveita mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Huomioitavaa on se, että pyrimme käsittelemään asioita mahdollisimman yleisellä tasolla ja sellaisia tapauksia joita voidaan yleistää.

17.10.2023 Pallon pelaaminen torjunnan jälkeen

Tässä videokeisissä ja kuvassa käydään läpi milloin torjunnan jälkeen pallon pelaaminen on sääntöjen mukaan väärin ja mihin se perustuu. Videoesimerkki kauden 23-24 liigapelistä:

Alkuun määritelmä: ”Ylityskaista” on verkkotason se osa, jota rajaa: Alhaalta verkon yläreuna, sivuilta antennit, ja niiden kuvitellut jatkeet ja ylhäältä katto.

Videoesimerkissä vasemmanpuolisen joukkueen torjunnan jälkeen pelaaja palauttaa pallon peliin vastustajan vapaa-alueelta ja pallo menee vastustajan vapaa-alueelle osittain tai kokonaan ylityskaistan ulkopuolelta. Tilanteessa ei vihelletty virhettä, mutta tässä tilanteessa kun pelaaja koski palloon tolpan vieressä tulisi viheltää virhe – pallo ulkona. Mihin tämä perustuu?

Sääntö 10.1.2 ja sitä tarkentavat säännöt sanovat, että pallo joka on ohittanut verkkotason kokonaan tai osittain ylityskaistan ulkopuolelta vastapuolen vapaa-alueelle, voidaan hakea takaisin peliin joukkueen lyöntien puitteissa kunhan pelaaja ei koske vastustajan kenttää ja pallo myös palautettaessa ohittaa verkkotason kokonaan tai osittain ylityskaistan ulkopuolelta samalta puolen kenttää.

Vaikka videon perusteella näyttäisi, että sääntö toteutuu niin sääntö sanoo että pallon pitää ohittaa verkkotaso. Tämä tarkoittaa sitä, että pallon pitää ensin mennä vastustajan vapaa-alueelle sen joukkueen ilmatilasta mikä lähtee palloa hakemaan peliin vastustajan vapaa-alueelta. Tässä tapauksessa pallo ei kokonaisuudessaan ollut torjujan ilmatilassa, joten se ei koskaan ohittanut verkkotasoa hakevan joukkueen puolelta haettavalle puolelle.

Tarkennuksena, mikäli joukkueen torjunta olisi ”irti verkosta” niin paljon että pallo kokonaisuudessaan olisi torjujan puolella ja kimpoaisi videoesimerkin mukaisesti antennin päältä – se voitaisiin hakea sääntöjen puitteissa peliin.

Tähän saman keisin yhteyteen on hyvä käydä läpi myös toinen mahdollinen tilanne jos kyseessä on ”aggressiivinen torjunta” ja pallo kimpoaa torjunnan jälkeen joukkueen omalle puolelle, mutta ei tule kokonaisuudessaan ylityskaistan sisältä (vaan esimerkiksi antennin päältä kuvaesimerkin mukaisesti):

Tässä tilanteessa (kuvassa) pallon kulkusuunta on ylhäältä alaspäin ja torjujan käsi on antennin lähellä vastustajan ilmatilassa. Pallo kimpoaa torjuntakosketuksesta kaaripallona torjujan taakse osittain antennin päältä. Kun torjuvan joukkueen pelaaja koskee palloon kuuluu viheltää pallo ulkona ”out”. Tämä perustuu siihen, että verkkotason ohittavan pallon on aina (paitsi poikkeuksena säännön kohta pallosta joka haetaan vastustajan vapaa-alueelta) kuljettava ylityskaistan läpi kokonaisuudessaan ja tässä tilanteessa sitä ei tapahdu.

Molempien esimerkkien tapauksessa näiden virheiden viheltäminen kuuluu päätuomarille.

26.7.2023 Pelaaminen vastustajan ilmatilassa

Tässä videokeisissä käydään läpi pelaaminen vastustajan ilmatilassa ja milloin se on virhe. Tähän liittyen meillä on kaksi videota kotimaisesta liigasta kaudelta 22-23:

Ensimmäisessä videossa oranssipaitainen pelaaja koskee palloa vastustajan ilmatilassa ennen hyökkääjää 12 sekunnin kohdalla ja videon lopussa sama tilanne tulee hidastettuna myös uudestaan.

Jälkimmäisessä videossa valkopaitaisen joukkueen pelaaja pelaa palloa 6 ja 13 sekunnin kohdalla vastustajan ilmatilassa ennen vastustajan hyökkäyslyöntiä.

Sääntö 11.1.1 sanoo että torjunnassa on sallittua koskea palloa verkon toisella puolella, kunhan sillä ei puututa vastustajan peliin ennen hyökkäyslyöntiä.

Sääntö 14.1.1 kuvaa torjunnan: Torjuminen on pelaajien verkon tuntumassa tapahtuvaa toimintaa vastapuolelta tulevan pallon pysäyttämiseksi kurottautumalla verkon yläpuolelle, riippumatta palloon koskettamisen korkeudesta ja toisaalta säännöissä sanotaan. että hyökkäyslyönti on aina kielletty vastustajan ilmatilassa.

Ensimmäisessä videossa kyseessä on torjuntasuoritus mutta oranssipaitainen pelaaja koskee palloon ennen vastustajan hyökkäyslyöntiä ja vastustajalla on sijaintiinsa nähden vielä mahdollisuus pelata palloa. Tässä tilanteessa rikotaan sääntöä 11.1.1 ja oranssipaitaiselle joukkueelle olisi tullut tuomita virhe.

Jälkimmäisessä videossa toteutuvat molemmissa tilanteissa samat säännön 11.1.1 mukainen virheet kuten edellä, ja sen lisäksi sääntö 14.1.1 ei toteudu vaan valkopaitaisen pelaajan kosketukset palloon eivät täytä torjunnan määritelmää vaan ovat hyökkäyslyöntejä molemmissa tapauksissa. Molemmissa tilanteissa olisi valkopaitaiselle joukkueelle tullut tuomita virhe.

29.6.2023 Pelaajien sijoittuminen sivuttaissuunnassa

Pelaajien sijoittumisessa sivuttaissuunnassa on tapahtunut tulkintamuutos verrattuna kauden 22-23 sääntötulkintaan. Tämä tulkintamuutos on astunut voimaan 6/23 alkaen ja jalkautuu tuomarikoulutuksien myötä tuomareille. Tulkintamuutos on käyty läpi liigatuomareiden koulutuksessa kesällä 23 ja tullaan käymään läpi syksyn koulutuksessa, jossa mukana ovat myös Liiton aluekouluttajat.

Ohessa video esimerkkeineen sijoittumisen tulkinnasta.


28.6.2023 Takapelaajan sijoittuminen vs. etupelaaja

Pelaajien sijoittumiset pelikentällä (varsinkin vastaanottotilanteissa) herättävät yleensä tunteita. Tähän liittyvät säännöt ovat muuttuneet ja astuneet voimaan 1.1.2022 jälkeen. Viimeisimmät säännöt löydät ladattavana täältä.

Tässä videossa käsittelemme tilannetta jossa passari lähtee I-paikalta liikkeelle ja häntä tässä tilanteessa verrataan II-paikan pelaajaan. Videon tilanteessa verkkotuomari viheltää sääntöjen vastaisesti joukkueelle sijoittumisvirheen. Keisivideossa käydään läpi tilanne ja pyritään kuvaamaan mahdollisimman hyvin tilanne ja miten sijoittumista tulkitaan etu- ja takapelaajien kesken. Käytämme tilanteessa viime kauden mestarien liigan ottelua, koska siinä tämä tilanne on näytetty hyvin sellaisella tavalla, josta on hyvä muokata keisivideo. Pääsääntöisesti pyrimme löytämään keisivideot kuitenkin kotimaan otteluista.

Videostä näkyy hyvin se, kuinka paljon takapelaaja voi fyysisesti olla etupelaajaan etupuolella, ollessaan kuitenkin vielä sääntöjen mukaan oikein sijoittunut.

Video P1 (passarin pelipaikka I) tilanteesta jonka sijoittumisen verkkotuomari vihelsi virheellisesti sijoittumisvirheeksi.

Tätä videota seuraa seuraavaksi video ja keisi etupelaajien keskinäisestä sijoittumisesta ja muutoksesta viime kauden 22-23 sääntötulkintaan.


26.6.2023 Takapassarin hyökkäysvirhe

Alla kaksi esimerkkiä takapassarin passista josta syntyy virheellinen hyökkäyslyönti:

Tässä videossa käsittelemme tilannetta 27 sekunnin jälkeen

Sääntö 13.1.1 sanoo, että kaikki vastapuolelle suunnatut pallot (paitsi torjunta ja syöttö) ovat hyökkäyslyöntejä.

Sääntö 13.3.3 sanoo, että jos takapelaaja toteuttaa hyökkäyslyönnin etukentältä, kun pallo on lyöntihetkellä kokonaisuudessaan korkeammalla kuin verkon yläreuna, on kyseessä hyökkäysvirhe.

Sääntö 13.1.3 sanoo, että hyökkäyslyönti toteutuu sillä hetkellä kun pallo kokonaisuudessaan ohittaa verkkotason tai koskettaa vastapuolen pelaajaa.

Molemmissa esimerkkivideoissa passarit eivät todennäköisesti ole tarkoittaneet passejaan hyökkäyslyönneiksi vaan passeiksi mutta koska saman puolen pelaaja ei koskenut palloon ennen vastustajan pelaajaa -> hyökkäyslyönnit toteutuivat. Koska molemmissa tilanteissa pallo oli hyökkäyslyönnin hetkellä kokonaisuudessaan korkeammalla kuin verkon yläreuna olisi molemmissa tilanteissa kuulunut ko. joukkueelle viheltää takapelaajan hyökkäysvirhe.


15.2.2023 Virheellinen katkopyyntö ja viivytysseuraamus

Alla video tyypillisestä virheellisestä katkopyynnöstä:

Tilanteen kuvaus:

Vasemmanpuolisen joukkueen päävalmentaja pyytää aikalisää päätuomarin antaman aloituslupavihellyksen jälkeen, jonka lopullisena seurauksena on viivytysseuraamus vasemmanpuoliselle joukkueelle.

Sääntötulkinta:

Sääntö 15.11.1.1 sanoo, että on virheellistä pyytää kaikkia katkopyyntöjä ”pallorallin aikana tai aloitusluvan antamisen hetkellä tai sen jälkeen”.

Sen lisäksi sääntö 16.1 sanoo, että ”joukkueen virheellinen toiminta, joka lykkää pelin jatkumista, on viivyttämistä”.

Tässä tilanteessa päävalmentajan tekemä katkopyyntö (aikalisän pyytäminen) tapahtui aloitusluvan antamisen jälkeen, jolloin kyseessä on ”virheellinen katkopyyntö”. Vaikka päätuomari oli antanut jo aloitusluvan, niin verkkotuomari vihelsi epähuomiossa aikalisäpyynnön seurauksena pilliinsä, jolloin pelin jatkuminen viivyttyi. Vaikka päätuomari oli antanut jo aloitusluvan, niin verkkotuomari vihelsi epähuomiossa aikalisäpyynnön seurauksena pilliinsä, jolloin peli keskeytyi. Vaikka kyseessä on verkkotuomarin virheellinen toiminta, niin sen aiheutti sääntöjenvastainen katkopyyntö, jonka seurauksena säännön 16.1 mukaisesti joukkueelle tulee tuomita välittömästi viivytysseuraamus. Mikäli verkkotuomari ei olisi viheltänyt pilliin, niin seurauksena olisi ollut vain virheellisen katkopyynnön seuraukset sääntöjen 15.11.2 ja 15.11.3 mukaisesti.


18.10.2022 Takapassarin torjunta

Esimerkkivideossa takapassari on menossa passaamaan palloa mutta pallo lipsahtaa vastapuolen torjunnan pelattavaksi. Passari vetää kätensä alas tilanteessa mutta pallo osuu torjunnasta takapassaria hartioihin. Videota tehdessä on varmistettu päätykamerasta, että ko. passarin pää on osittain verkkotason yläpuolella pallon kosketushetkellä.

Sääntö 14.1.1 sanoo, että torjuminen on pelaajien verkon tuntumassa tapahtuvaa toimintaa vastapuolelta tulevan pallon pysäyttämiseksi kurottautumalla verkon yläpuolelle, riippumatta palloon koskettamisen korkeudesta. Vain etupelaajat saavat toteuttaa torjunnan, mutta palloon koskettamisen hetkellä jonkin ruumiinosan tulee olla korkeammalla kuin verkon yläreuna. Torjunta toteutuu kun pelaaja koskettaa palloa.

Casebook 3.53 sanoo, että:
Ollakseen torjunta suorituksen on täytettävä kolme vaatimusta samaan aikaan:

  • Pelaaja on verkon tuntumassa
  • Pallo tulee vastapuolelta
  • Pelaajan jokin ruumiinosa on verkon yläreunaa korkeammalla

Sillä ei ole väliä, mihin suuntaan pelaajan kasvot osoittavat. Jos tuomarin mielestä em. kolme vaatimusta täyttyvät, niin kyse on torjunnasta.

Tässä tilanteessa em. kolme kohtaa täyttyivät pallon osuessa takapelaajaan, jolloin sääntöjen mukaan olisi vasemmanpuoliselle joukkueelle pitänyt viheltää virhe johtuen takapelaajan toteutuneesta torjunnasta. Myöskään teon tarkoituksellisuudella ei ole merkitystä jos em. kolme kohtaa täyttyvät.


27.5.2022 Hyökkäyslyönti verkkoon (päivitetty 9.5.2023)

Tämä video ei varsinaisesti ole sääntökeisivideo, vaan esimerkki tämän hetkisestä tulkinnasta kun pallo lyödään verkon ylänauhaan. Kauden 21-22 alusta eteenpäin tuomareille on pyritty painottamaan olemaan viheltämättä neljää kosketusta mikäli pallo osuu ylänauhaan torjunnan kohdalla.

21-22 kaudesta eteenpäin asia otettiin erityisen tarkkailun alle ja tuomareita muistutettiin säännöllisesti siitä, että lyöntejä ylänauhaan ei pääsääntöisesti vihelletä virheeksi, koska pallo yleensä aina osuu torjuntaan (jos torjunta on pallon kohdalla ja pallo osuu ylänauhaan). 21-22 kauden aikana tähän totuteltiin kaikkien toimesta ja viime kaudella tilanne olikin merkittävästi parempi. Videota on kuitenkin täydennetty muutamilla myös 22-23 tilanteilla joissa pilli on soinut tai pallon on voittanut väärä joukkue.

Videokollaasissa on sekä oikeita ja vääriä tuomioita eivätkä tuomiot sinänsä ole tässä esimerkkivideossa oleellisia, vaan tarkoituksena on tuoda ilmi niin pelaajille kuin lentopalloa seuraaville ihmisille, että vaikka nopeassa tilanteessa näyttäisi ettei pallo millään voinut osua torjuntaan – niin lähes aina se kuitenkin osuu.

Video alla:


12.10.2020 Estämistilanteita

Alla kahden eri estämistilanteiden videoklipit:

Tilanteiden kuvaus:

Molemmissa tapauksissa B-joukkueen (oikeanpuolinen joukkue) vastaanoton jälkeen pallo suuntautuu ylityskaistan ulkopuolelta vastapuolen vapaa-alueelle.

Ensimmäisessä tapauksessa A-joukkueen valmentaja ottaa pallosta kopin, vaikka B-joukkueen pelaajaa pystyisi vielä pelaamaan palloa. Toisessa tapauksessa A-joukkueen pelaaja siirtyy omalle vapaa-alueelleen estäen B-joukkueen pelaajan pallon tavoittelun.

Tilanteiden sääntötulkinnat:

10.1.2 Pallo, joka on ohittanut verkkotason kokonaan tai osittain ylityskaistanulkopuolelta vastapuolen vapaa-alueelle, voidaan hakea takaisin peliin -joukkueen lyöntien puitteissa – edellyttäen, että:

10.1.2.1 Pelaaja ei koske vastapuolen kenttää
10.1.2.2 Pallo myös palautettaessa ohittaa verkkotason kokonaan tai osittain ylityskaistan ulkopuolelta samalta puolen kenttää.
Vastustava joukkue ei saa estää palautusta.

Ensimmäisen videon kohdalla kysymys kuuluu, saako valmentaja, joka seisoo omalla paikallaan joukkueensa vapaa-alueella, ottaa kiinni antennin yli tulleen pallon, kun vastapuolen pelaaja juoksee yrittämään palauttaa sitä?

Casebook 3.11 toteaa:
EI. Kenelläkään joukkueen jäsenellä, valmentaja mukaan lukien, ei ole lupaa estää vastapuolen pelaajaa palauttamasta palloa, joka tuli ylityskaistan ulkopuolelta, takaisin omalle kenttäpuolelleen. Sillä ei ole väliä, onko tällainen kosketus tahallinen vai tahaton. Se tarkoittaa, että omalla paikallaan seisovan valmentajan on ’annettava tietä’ vastapuolen pelaajalle, joka yrittää pelata palloa. (Sääntö 10.1.2.2)

Nämä säännöt ja tulkinnat yhdessä tarkoittavat, että pelaajalla on ”etuoikeus” hakea palloa takaisin peliin vastustajan vapaa-alueelta. Näissä tilanteissa valmentajan tulee siirtyä ja hänen on annettava vastapuolen pelaajalle vapaa kulku pallon tavoitteluun.

Toisen videon kohdalla tilanne on erilainen ja siihen casebook 3.11.1 toteaa:

Jokaisella pelaajalla on oikeus seistä ja liikkua vapaasti omalla kentällään ja sen ilmatilassa. Vapaa-alueella sekä vastapuolen kentällä ja sen ilmatilassa pelaamisessa on joitain rajoituksia. Tämän johdosta sen päätteleminen, tapahtuiko tilanteessa estäminen vai ei, riippuu oleellisesti siitä, oliko joukkueen A pelaaja omalla kentällään vaiko vapaa-alueella. Jos joukkueen A pelaaja liikkui omalla kentällään, oli hänen pelaamisensa laillista. Jos hän sen sijaan oli vapaa-alueella ja hänen liikkumistaan voidaan pitää estämisenä, hän syyllistyi virheeseen. (Sääntö 10.1.2.2)

Tähän nojautuen voidaan todeta, että A-joukkueen pelaaja liikkui vapaa-alueelle selkeästi estääkseen B-joukkueen palaajan pallon tavoittelua, joten hän syyllistyi virheeseen säännön 10.1.2.2 mukaisesti.

Säännöt 10.1.2, 10.1.2.1, 10.1.2.2 ja Casebook 3.11, 3.11.1

Näin ollen molemmissa videon tapauksissa oikeanpuolisen joukkueen kuuluu voittaa ko. palloralli.


27.9.2020 Pallon haku mainosaidalta ponnistaen ja peli verkon päällä

Videoklippi tapahtumasta:

Tilanteen kuvaus:

Joukkue A syöttää videon vasemmasta reunasta. Joukkue B:n (oikealla puolella) aloituksen vastaanoton toimesta pallo nousee joukkueen oman pelialueen ulkopuolelle ja pelaaja pelaa palloa ponnistaen mainosaidan päältä ja lyö samalla palloa oman pelialueen ulkopuolella. Tämän jälkeen pallo suuntautuu joukkue A:n kenttäpuolta kohti mennen verkon päälle jossa joukkue A:n pelaaja pelaa pallon joukkue B:n kenttään.

Tilanteen sääntötulkinnat:

a) Pallon pelaaminen mainosaidan päältä

Pelialue koostuu pelikentästä ja nk. vapaa-alueesta ja jälkimmäistä rajaavat esimerkiksi vaihtopenkit ja mainosaita jotka sijaitsevat vapaa-alueen ulkopuolella.

Pelaajan on pelattava palloa omalla pelialueellaan ja sen ilmatilassa (poikkeus sääntö 10.1.2) mutta pallo voidaan kuitenkin palauttaa peliin joukkueen oman vapaa-alueen ulkopuolelta. Samalla pitää muistaa, että pelialueella pelaaja ei saa käyttää tukenaan kanssapelaajaansa, mitään esinettä tai rakennelmaa lyödäkseen palloa.

Tässä tilanteessa joukkue B:n pelaajan pallon haku ja pelaaminen oli säännönmukainen ja oikea. Pelaajalla on oikeus ponnistaa pallonpysäytyslevyn (mainosaidan) päältä koska esim. vaihtopenkit ja mainosaita sijaitsevat vapaa-alueen ulkopuolella ja samanaikaisesti sääntö 9 mahdollistaa pallon palauttamisen peliin joukkueen oman vapaa-alueen ulkopuolelta joka tilanteessa tapahtui. Päätuomarin päätös sallia pallorallin jatkuminen oli oikea.

b) Pallon pelaaminen verkon päällä

Säännön mukaan palloa on lyötävä ja sitä ei saa kopata ja/tai heittää. Torjunnassa pelaaja voi viedä kätensä verkon toiselle puolelle, vastapuolen pelitilaan, edellyttäen ettei puutu vastapuolen peliin. Täten hyökkäyslyönnin jälkeen on sääntöjen mukaan mahdollista toteuttaa torjunta vastustajan ilmatilassa. Hyökkäyslyönti, sen sijaan, on aina kielletty vastustajan ilmatilassa.

Tässä tilanteessa joukkue B oli suorittanut sääntöjen mukaisen hyökkäyslyönnin ja pallo olisi tullut joukkue A:n kenttäpuolelle ilman joukkue A pelaajan suoritusta verkon päällä. Joukkue B:n pelaajilla ei ollut enää mahdollista pelata palloa. Koska kyseessä oli siis B-joukkueen hyökkäyslyönti ja pelaaminen vastustajan ilmatilassa ei tässä tilanteessa aiheuta puuttumista vastapuolen peliin oli joukkue A:lla oikeus suorittaa torjunta B:n ilmatilassa ja joukkue A pelaajan kosketus palloon oli torjuntasuoritus. Joukkue A ei tehnyt tilanteessa virhettä joten päätuomarin päätös tuomita joukkue A:lle virhe pallon pelaamisesta vastustajan ilmatilassa oli virheellinen.
Säännöt
1.19.1.39.2.211.1.113.1.114.1.114.314.6.1