Tällä sivulla Lentopalloliiton Tuomarijaos julkaisee esimerkkejä sääntötulkinnoista videoklippien avulla.
Tuomarijaos analysoi jatkuvasti Mestaruusliigaotteluita yhdessä tuomarivalmentajien kanssa. Julkaisemme lähinnä liigaotteluista tilanteita ja perustelemme päätökset videoiden ja sääntöjen perusteella.
Tarkoituksenamme on parantaa läpinäkyvyyttä sekä ymmärrystä lentopallon säännöistä jotta tuomareiden ratkaisut olisivat helpompia ymmärtää.
Mikäli haluat selvennystä johonkin sääntöasiaan tai tulkintaan niin voit laittaa sähköpostia osoitteeseen: lentopallotuomarit ät lentopalloerotuomarit.fi. Pyrimme ottamaan toiveita mahdollisuuksien mukaan huomioon.
Huomioitavaa on se, että pyrimme käsittelemään asioita mahdollisimman yleisellä tasolla ja sellaisia tapauksia joita voidaan yleistää.
Sisällysluettelo
15.2.2023 Virheellinen katkopyyntö ja viivytysseuraamus
Alla video tyypillisestä virheellisestä katkopyynnöstä:
Tilanteen kuvaus:
Vasemmanpuolisen joukkueen päävalmentaja pyytää aikalisää päätuomarin antaman aloituslupavihellyksen jälkeen, jonka lopullisena seurauksena on viivytysseuraamus vasemmanpuoliselle joukkueelle.
Sääntötulkinta:
Sääntö 15.11.1.1 sanoo, että on virheellistä pyytää kaikkia katkopyyntöjä ”pallorallin aikana tai aloitusluvan antamisen hetkellä tai sen jälkeen”.
Sen lisäksi sääntö 16.1 sanoo, että ”joukkueen virheellinen toiminta, joka lykkää pelin jatkumista, on viivyttämistä”.
Tässä tilanteessa päävalmentajan tekemä katkopyyntö (aikalisän pyytäminen) tapahtui aloitusluvan antamisen jälkeen, jolloin kyseessä on ”virheellinen katkopyyntö”. Vaikka päätuomari oli antanut jo aloitusluvan, niin verkkotuomari vihelsi epähuomiossa aikalisäpyynnön seurauksena pilliinsä, jolloin pelin jatkuminen viivyttyi. Vaikka päätuomari oli antanut jo aloitusluvan, niin verkkotuomari vihelsi epähuomiossa aikalisäpyynnön seurauksena pilliinsä, jolloin peli keskeytyi. Vaikka kyseessä on verkkotuomarin virheellinen toiminta, niin sen aiheutti sääntöjenvastainen katkopyyntö, jonka seurauksena säännön 16.1 mukaisesti joukkueelle tulee tuomita välittömästi viivytysseuraamus. Mikäli verkkotuomari ei olisi viheltänyt pilliin, niin seurauksena olisi ollut vain virheellisen katkopyynnön seuraukset sääntöjen 15.11.2 ja 15.11.3 mukaisesti.
27.5.2022 Hyökkäyslyönti verkkoon (päivitetty 9.5.2023)
Tämä video ei varsinaisesti ole sääntökeisivideo, vaan esimerkki tämän hetkisestä tulkinnasta kun pallo lyödään verkon ylänauhaan. Kauden 21-22 alusta eteenpäin tuomareille on pyritty painottamaan olemaan viheltämättä neljää kosketusta mikäli pallo osuu ylänauhaan torjunnan kohdalla.
21-22 kaudesta eteenpäin asia otettiin erityisen tarkkailun alle ja tuomareita muistutettiin säännöllisesti siitä, että lyöntejä ylänauhaan ei pääsääntöisesti vihelletä virheeksi, koska pallo yleensä aina osuu torjuntaan (jos torjunta on pallon kohdalla ja pallo osuu ylänauhaan). 21-22 kauden aikana tähän totuteltiin kaikkien toimesta ja viime kaudella tilanne olikin merkittävästi parempi. Videota on kuitenkin täydennetty muutamilla myös 22-23 tilanteilla joissa pilli on soinut tai pallon on voittanut väärä joukkue.
Videokollaasissa on sekä oikeita ja vääriä tuomioita eivätkä tuomiot sinänsä ole tässä esimerkkivideossa oleellisia, vaan tarkoituksena on tuoda ilmi niin pelaajille kuin lentopalloa seuraaville ihmisille, että vaikka nopeassa tilanteessa näyttäisi ettei pallo millään voinut osua torjuntaan – niin lähes aina se kuitenkin osuu.
Video alla:
12.10.2020 Estämistilanteita
Alla kahden eri estämistilanteiden videoklipit:
Tilanteiden kuvaus:
Molemmissa tapauksissa B-joukkueen (oikeanpuolinen joukkue) vastaanoton jälkeen pallo suuntautuu ylityskaistan ulkopuolelta vastapuolen vapaa-alueelle.
Ensimmäisessä tapauksessa A-joukkueen valmentaja ottaa pallosta kopin, vaikka B-joukkueen pelaajaa pystyisi vielä pelaamaan palloa. Toisessa tapauksessa A-joukkueen pelaaja siirtyy omalle vapaa-alueelleen estäen B-joukkueen pelaajan pallon tavoittelun.
Tilanteiden sääntötulkinnat:
10.1.2 Pallo, joka on ohittanut verkkotason kokonaan tai osittain ylityskaistanulkopuolelta vastapuolen vapaa-alueelle, voidaan hakea takaisin peliin -joukkueen lyöntien puitteissa – edellyttäen, että:
10.1.2.1 Pelaaja ei koske vastapuolen kenttää
10.1.2.2 Pallo myös palautettaessa ohittaa verkkotason kokonaan tai osittain ylityskaistan ulkopuolelta samalta puolen kenttää.
Vastustava joukkue ei saa estää palautusta.
Ensimmäisen videon kohdalla kysymys kuuluu, saako valmentaja, joka seisoo omalla paikallaan joukkueensa vapaa-alueella, ottaa kiinni antennin yli tulleen pallon, kun vastapuolen pelaaja juoksee yrittämään palauttaa sitä?
Casebook 3.11 toteaa:
EI. Kenelläkään joukkueen jäsenellä, valmentaja mukaan lukien, ei ole lupaa estää vastapuolen pelaajaa palauttamasta palloa, joka tuli ylityskaistan ulkopuolelta, takaisin omalle kenttäpuolelleen. Sillä ei ole väliä, onko tällainen kosketus tahallinen vai tahaton. Se tarkoittaa, että omalla paikallaan seisovan valmentajan on ’annettava tietä’ vastapuolen pelaajalle, joka yrittää pelata palloa. (Sääntö 10.1.2.2)
Nämä säännöt ja tulkinnat yhdessä tarkoittavat, että pelaajalla on ”etuoikeus” hakea palloa takaisin peliin vastustajan vapaa-alueelta. Näissä tilanteissa valmentajan tulee siirtyä ja hänen on annettava vastapuolen pelaajalle vapaa kulku pallon tavoitteluun.
Toisen videon kohdalla tilanne on erilainen ja siihen casebook 3.11.1 toteaa:
Jokaisella pelaajalla on oikeus seistä ja liikkua vapaasti omalla kentällään ja sen ilmatilassa. Vapaa-alueella sekä vastapuolen kentällä ja sen ilmatilassa pelaamisessa on joitain rajoituksia. Tämän johdosta sen päätteleminen, tapahtuiko tilanteessa estäminen vai ei, riippuu oleellisesti siitä, oliko joukkueen A pelaaja omalla kentällään vaiko vapaa-alueella. Jos joukkueen A pelaaja liikkui omalla kentällään, oli hänen pelaamisensa laillista. Jos hän sen sijaan oli vapaa-alueella ja hänen liikkumistaan voidaan pitää estämisenä, hän syyllistyi virheeseen. (Sääntö 10.1.2.2)
Tähän nojautuen voidaan todeta, että A-joukkueen pelaaja liikkui vapaa-alueelle selkeästi estääkseen B-joukkueen palaajan pallon tavoittelua, joten hän syyllistyi virheeseen säännön 10.1.2.2 mukaisesti.
Säännöt 10.1.2, 10.1.2.1, 10.1.2.2 ja Casebook 3.11, 3.11.1
Näin ollen molemmissa videon tapauksissa oikeanpuolisen joukkueen kuuluu voittaa ko. palloralli.
27.9.2020 Pallon haku mainosaidalta ponnistaen ja peli verkon päällä
Videoklippi tapahtumasta:
Tilanteen kuvaus:
Joukkue A syöttää videon vasemmasta reunasta. Joukkue B:n (oikealla puolella) aloituksen vastaanoton toimesta pallo nousee joukkueen oman pelialueen ulkopuolelle ja pelaaja pelaa palloa ponnistaen mainosaidan päältä ja lyö samalla palloa oman pelialueen ulkopuolella. Tämän jälkeen pallo suuntautuu joukkue A:n kenttäpuolta kohti mennen verkon päälle jossa joukkue A:n pelaaja pelaa pallon joukkue B:n kenttään.
Tilanteen sääntötulkinnat:
a) Pallon pelaaminen mainosaidan päältä
Pelialue koostuu pelikentästä ja nk. vapaa-alueesta ja jälkimmäistä rajaavat esimerkiksi vaihtopenkit ja mainosaita jotka sijaitsevat vapaa-alueen ulkopuolella.
Pelaajan on pelattava palloa omalla pelialueellaan ja sen ilmatilassa (poikkeus sääntö 10.1.2) mutta pallo voidaan kuitenkin palauttaa peliin joukkueen oman vapaa-alueen ulkopuolelta. Samalla pitää muistaa, että pelialueella pelaaja ei saa käyttää tukenaan kanssapelaajaansa, mitään esinettä tai rakennelmaa lyödäkseen palloa.
Tässä tilanteessa joukkue B:n pelaajan pallon haku ja pelaaminen oli säännönmukainen ja oikea. Pelaajalla on oikeus ponnistaa pallonpysäytyslevyn (mainosaidan) päältä koska esim. vaihtopenkit ja mainosaita sijaitsevat vapaa-alueen ulkopuolella ja samanaikaisesti sääntö 9 mahdollistaa pallon palauttamisen peliin joukkueen oman vapaa-alueen ulkopuolelta joka tilanteessa tapahtui. Päätuomarin päätös sallia pallorallin jatkuminen oli oikea.
b) Pallon pelaaminen verkon päällä
Säännön mukaan palloa on lyötävä ja sitä ei saa kopata ja/tai heittää. Torjunnassa pelaaja voi viedä kätensä verkon toiselle puolelle, vastapuolen pelitilaan, edellyttäen ettei puutu vastapuolen peliin. Täten hyökkäyslyönnin jälkeen on sääntöjen mukaan mahdollista toteuttaa torjunta vastustajan ilmatilassa. Hyökkäyslyönti, sen sijaan, on aina kielletty vastustajan ilmatilassa.
Tässä tilanteessa joukkue B oli suorittanut sääntöjen mukaisen hyökkäyslyönnin ja pallo olisi tullut joukkue A:n kenttäpuolelle ilman joukkue A pelaajan suoritusta verkon päällä. Joukkue B:n pelaajilla ei ollut enää mahdollista pelata palloa. Koska kyseessä oli siis B-joukkueen hyökkäyslyönti ja pelaaminen vastustajan ilmatilassa ei tässä tilanteessa aiheuta puuttumista vastapuolen peliin oli joukkue A:lla oikeus suorittaa torjunta B:n ilmatilassa ja joukkue A pelaajan kosketus palloon oli torjuntasuoritus. Joukkue A ei tehnyt tilanteessa virhettä joten päätuomarin päätös tuomita joukkue A:lle virhe pallon pelaamisesta vastustajan ilmatilassa oli virheellinen.
Säännöt
1.1, 9.1.3, 9.2.2, 11.1.1, 13.1.1, 14.1.1, 14.3, 14.6.1